TURUN YLIOPISTO
Historian laitos
SANTALAHTI, TAINA: Amerikkalaisen kertomakirjallisuuden leviäminen Eurooppaan, erityisesti Suomeen, vuosina 1939-1949
Pro gradu tutkielma, 151 s., 45 liites.
Yleinen historia
Huhtikuu 1983
Tutkielman tarkoituksena on tarkastella amerikkalaisen käännetyn kertomakirjallisuuden leviämistä Eurooppaan, erityisesti Suomeen, toisen maailmansodan syttymisestä vuoteen 1949 asti. Suomen lisäksi käsittelyyn on otettu mukaan Neuvostoliitto, Ranska ja Saksa sekä Ruotsi vuoteen 1945 asti. Pyrin tutkimaan, minkälaista amerikkalaista kirjallisuutta kussakin maassa käännettiin ja miten käännöstoiminta muuttui. Vertailen myös eri maiden käännöstuotantoa keskenään Suomen kohdalla pystytään tarkastelemaan tarkkojen lukujen valossa vuosittain tapahtuvaa kehitystä amerikkalaisen käännöskirjallisuuden julkaisemisessa. Suomen osalta tarkastelen eri kustantajien roolia amerikkalaisen käännöskirjallisuuden julkaisijana. Näiden maiden kohdalla on pystytty tutkimaan pääasiassa vain arvokirjallisuuden leviämistä. Suomessa painettujen käännösten tarkastelussa on lähdetty jaottelusta arvokirjallisuuteen ja ajanvietekirjallisuuteen. Ajanvietekirjallisuuden sisältöä on pyritty tarkastelemaan, kahdeksanosaista aihepiiriluokittelua apuna käyttäen. Myös alkuperäisteosten ilmestymisajankohta on pyritty selvittämään samaten kuin kirjojen suosio Yhdysvalloissa ja muualla Euroopassa.
Keskeisinä lähteinä voi mainita Suomen kirjallisuus bibliografian vuodet 1939-1949 kattavat osat (Helsinki 1952, 1954 1956, 1959). Kirjojen ja kirjailijoiden verifioimisessa on käytetty lukuisia eri hakuteoksia. Amerikkalaisen kirjallisuuden leviämistä Eurooppaan on tutkittu vähän. P. Durhamin ja T. F. Mustanojan American Fiction in Finland (Helsinki 1960) tutkii amerikkalaista kirjallisuutta Suomessa.
Suomi oli muuta Eurooppaa 10-20 vuotta jäljessä amerikkalaisen kertomakirjallisuuden keskeisten nimien käännättämisessä 1940-lukua lähestyttäessä. Toisen maailmansodan vuosina, jolloin kehitys muualla Euroopassa Ruotsia lukuunottamatta pysähtyi amerikkalaisen käännöskirjallisuuden tuottamisen osalta lähes kokonaan, kurottiin Suomessa kiinni muitten maitten etumatkaa. Maailmansodan loppuvuosina henkinen ilmapiiri avautui myös modernille anglosaksiselle kirjallisuudelle. Käännösten pääpaino oli ajanvietekirjallisuudessa. Vuosina 1939-1945 käännettiin eniten 1930-luvulta peräisin olevaa kirjallisuutta. Eniten julkaistiin salapoliisi- ja villin lännen romaaneja. Suurkustantajat WSOY ja Otava julkaisivat yli puolet käännöksistä. Varsinkin 1943 perustettu Tammi toi suomennoksina esiin Yhdysvaltain keskeisiä kirjailijoita, jotka olivat muualla Euroopassa tunnettuja jo aikaisemmin. Toisen maailmansodan jälkeen käännösten tuottaminen nopeutui. Käännetyt teokset olivat pääasiassa 1940-luvulta peräisin. Yhdysvaltain bestseller romaanit käännettiin lähes poikkeuksetta nopeasti. Salapoliisi ja historialliset romaanit olivat enemmistönä. Eniten käännöksiä julkaisivat Tammi ja pienkustantajat. Amerikkalaisten käännösten määrä oli huipussaan vuosina 1947 ja 1948. Vuoteen 1949 mennessä voi katsoa amerikkalaisen käännöskirjallisuuden saavuttaneen pysyvän jalansijan Suomessa.
Tutkielmaa tehdessä kävi ilmi, että käännöskirjallisuuden tutkimuksessa on aukkoja. Myös Suomen kustannushistoria on vähän tutkittu. Tämän työn kaltaisten tutkimusten tekoa helpottaisi, jos Suomen kirjallisuus bibliografiassa tuotaisiin käännösten kohdalla selvästi esiin alkuperäisteoksen kotimaa.