TURUN YLIOPISTO Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos / Humanistinen tiedekunta SALONEN, NIKO-SAMULI: New York Tribunen kahden rintaman sota. Republikaanilehden suhtautuminen Unionin demokraattiseen puolueeseen ja sodanvastaisuuteen Yhdysvaltojen sisällissodan alkuvuosina (1861-1862) Pro gradu -tutkielma 155 s. Yleinen historia Kesäkuu 2010 Tutkielmassa tarkastellaan yhdysvaltalaisen, New Yorkissa vuonna 1841 perustetun New York Tribunen kirjoittelua demokraattisesta puolueesta ja sodanvastustajista Yhdysvaltojen sisällissodan alkuvuosina. Lisäksi tarkastelun kohteena on lehden suhtautuminen orjuuskysymykseen sekä republikaanipresidentti Abraham Lincolnin hallinnon pyrkimyksiin vaimentaa sodanvastainen oppositio. Orjuudenvastaisuudestaan tunnettu New York Tribune oli sisällissodan syttyessä maan johtavia republikaanilehtiä. Tarkastelu kattaa kaiken kirjoittelun lehdessä sisällissodan syttymisestä aina vuoden 1862 loppuun, päähuomion ollessa uutisoinnissa ja pääkirjoituksissa. New York Tribune asettui heti sodan sytyttyä täysipainoisesti tukemaan republikaanipresidentti Abraham Lincolnin hallinnon käymää sotaa. Lehti vaati lukijoitaan unohtamaan poliittiset kiistat ja asettumaan yhteisrintamaan Lincolnin hallinnon taakse. Lehti oli yhteisrintaman vuoksi valmis hautaamaan vuosikymmeniä pääagendanaan pitämän orjuudenvastaisuuden. New York Tribunen kirjoittelussa ei hyväksytty minkäänlaista sodanvastaisuutta, ja lehti tuomitsi kaikki, jotka eivät asettuneet tukemaan hallinnon käymää sotaa. Lehti ei ainoastaan hyväksynyt Lincolnin hallinnon toimia sodanvastustajien vaimentamiseksi, vaan jopa vaati hallinnolta äärimmäisen kovia otteita sodanvastaisen kritiikin tukahduttamiseksi. New York Tribunen kirjoittelussa petyttiin siihen, kun demokraattinen puolue ei yhtynytkään lehden peräänkuuluttamaan yhteisrintamaan, vaan säilytti oman puolueorganisaationsa ja asettui edelleen kilpailemaan republikaanien kanssa vaaleissa. Tämän vuoksi demokraattinen puolue joutuikin New York Tribunen ankaran kritiikin kohteeksi. Lehti pyrki esittämään epäisänmaallisena pitämänsä demokraattijohdon pyyteettömästi Unionia puolustavan Lincolnin republikaanihallinnon vastakohtana. New York Tribune käytti demokraattijohdon kritisointiin järeitä retorisia keinoja, kun se leimasi demokraattisen puolueen johtohenkilöt epäisänmaallisiksi, ainoastaan omaa etuaan tavoitteleviksi puoluepoliitikoiksi, sekä rinnasti petturimaisena pitämänsä demokraattijohdon Unionin viholliseen, Konfederaatioon. New York Tribune palasi vuoden 1861 lopulla perinteiselle orjuudenvastaiselle linjalleen, lehden vaatiessa orjuuden lopettamisen käyttöönottoa ratkaisevan sodankäyntikeinona. Demokraattinen puolue joutui New York Tribunen tulilinjalle myös orjuuskysymyksessä, demokraattien profiloituessa orjuuden puolustajina. New York Tribune edusti Unionin valtalehtien joukossa radikaaleinta laitaa niin orjuuskysymyksessä kuin suhtautumisessa sekä demokraattiseen puolueeseen että Konfederaatioon. Demokraattista puoluetta voimakkaasti kritisoineen sekä Etelän täydellistä sotilaallista alistamista vaatineen New York Tribunen voidaankin sisällissodan aikana katsoa käyneen ankaraa sotaa kahdella rintamalla: niin sisäpoliittisessa kamppailussa kuin ulkoistakin vihollista vastaan. Asiasanat: Yhdysvallat, Yhdysvaltojen sisällissota, lehdistö, puoluepolitiikka, orjuus,