TURUN YLIOPISTO
Historian laitos/ Humanistinen tiedekunta
SAARTO, KAI: VIHOLLISEN NÄKEMINEN
Kristittyjen ja muslimien käsitykset toistensa uskonnosta ristiretkiajalla 1095-1291
Pro gradu tutkielma, 99 s., 1 liites.
Yleinen historia
Tammikuu 2006
Tutkielmassa tarkastellaan kristittyjen ja muslimien käsityksiä toistensa uskonnosta ristiretkiajalla. Aikalaislähteistä näkyy kuinka virheellisiä näkemyksiä kummallakin osapuolella oli toisestaan. Kyse ei ollut kuitenkaan pelkästään tietämättömyydestä, vaan myös tahallisesta vastustajan mustamaalaamisesta, suoranaisesta propagandasta.
Tarkastelen työssä miten erilaisuus nähtiin ja miten se haluttiin nähdä. Jo paavi Urbanus II:n saarnasta ensimmäisen ristiretken puolesta on hyvin nähtävissä keskiaikainen, kristinuskoa tihkuva sotapropaganda. Muslimien jihad-propaganda, sai nopeasti samanlaisia piirteitä.
Aikalaislähteinä käytän saarnoja, kronikoita ja poleemista kirjallisuutta. Näistä käy selville, kuinka vastustajaa katsottiin tiukasti omien oppien ja pyhien kirjoitusten kautta. Tämä teki opilliset keskustelut osapuolten välillä mahdottomaksi, Niin kristityt kuin muslimitkin käyttivät lähes identtisiä tapoja vastapuolen uskonnon kuvaamiseen. Vastapuoli haluttiin nähdä oman, oikean uskonnon vastakohtana. Kun kummankin osapuolen oma uskonto oli monoteistinen, tehtiin vastustajan uskonnosta polyteistinen. Muhammedista rakennettiin kristityssä propagandassa avulla taitava huijari. Muslimit pitivät kristittyjen luomaa kuvaa Jeesuksesta virheellisenä. Kristityille Koraani oli Muhammedin punoma vaiheita, muslimeille Raamattu väärä tulkinta oikeasta sanomasta.
Näyttää siltä, että propagandan taktiikat ovat pitkälle samoja, eivätkä ole välttämättä lainkaan uskonnosta tai kulttuurista riippuvaisia. Kyseessä näyttää olevan halu asettaa vihollinen tiettyyn ennalta määrättyyn rooliin, joka on omien arvojen vastakohtien summa.
Asiasanat:
historia, keskiaika, ristiretket, propaganda, frankit, muslimit, kristinusko, islam.