TURUN YLIOPISTO
Historian laitos / Humanistinen tiedekunta

RYTKY, SARI: Ulkomailta opettajaksi Turun yliopistoon. 1900-luvun lopulla tulleiden opettajien syyt Suomeen tulolle ja heidän sopeutumisensa tänne.

Pro gradu –tutkielma, 88 s.
Yleinen historia
Huhtikuu 2002



Tänä päivänä Turun yliopiston yksi tärkein tulevaisuuden teema on kansainvälisyys. Sitä pyritään kasvattamaan erilaisten opiskelija-, opettaja- ja tutkijaohjelmien kautta. Euroopan ja maailman yhdentyessä on huomattu, että ulkomainen työvoima on tärkeä pääoma vastattaessa kansainvälisiin haasteisiin. Siksi onkin tärkeää tulevaisuutta ajatellen tutkia, miksi jotkut ovat tulleet Suomeen, miten he ovat viihtyneet täällä ja miksi he kenties haluavat jäädä tänne. Näin pystytään jatkossa ehkä paremmin vastaanottamaan ja houkuttelemaan ulkomaisia osaajia Suomeen.

Tämä tutkimus selvittää Turun yliopistossa työskentelevien, tai siellä työskennelleiden, opettajien ja tutkijoiden syitä Suomeen tulolle, heidän sopeutumistaan tänne ja mahdollisia syitä poislähdölle tai maahanjäämiselle.

Tutkimus on toteutettu haastattelumetodia käyttäen. Haastateltavat on koottu Humanistisesta ja Matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta sekä Kielikeskuksesta. Yhteensä heitä on tutkimuksessa mukana 45, joista naisia on 19 ja miehiä 26. Haastattelut ovat yksilöhaastatteluja, jotka toteutettiin henkilökohtaisten tapaamisten kautta. Kullekin haastateltavalle oli lähetetty haastattelun kysymysrunko etukäteen, minkä pohjalta haastateltava vastasi tutkijan esittämiin kysymyksiin.

Tutkimuksen viitekehyksenä on käytetty siirtolaisuustutkimuksessa aikaisemmin esitettyjä näkökantoja ja tutkimusongelmia. Suomessa siirtolaisuustutkimusta on tehty jo 1960-luvulta lähtien. Se on kuitenkin lähinnä keskittynyt Suomesta poismuuttaviin kuin Suomeen muuttaviin siirtolaisiin. Suurimpana tutkimusryhmänä ovat olleet 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa Amerikkaan muuttaneet siirtolaiset. Suomeen tulleista siirtolaisista tehty tutkimus on lisääntynyt vasta viime vuosina, koska vasta 1990-luvulla Suomesta lopulta tuli siirtolaisten lähettäjämaan sijasta niitä vastaanottava maa. Tutkimuksessa onkin vertailun ja havainnollisuuden vuoksi käytetty esimerkkinä amerikansiirtolaisia, joita tutkineet ovat pohtineet samoja ongelmia kuin tässä työssä esiintyy.

Tulijoilla yleisin maahanmuuttosyy liittyi tulevaan työpaikkaan Turun yliopistossa. Vain harva oli tullut seikkailun tai muun syyn vuoksi Suomeen asumaan. Suurimpia sopeutumisvaikeuksia puolestaan aiheuttivat maan erilaiset tavat arkielämässä ja suomen kieli. Toisaalta sopeutumista helpottavia tekijöitä olivat ihmissuhteet ja arvostettu työpaikka. Lähtijöillä syynä oli lähinnä koti-ikävä: he kaipasivat sukulaisiaan ja ystäviään. Ne puolestaan, jotka olivat päättäneet jäädä, olivat kotiutuneet Suomeen siinä määrin, että entinen kotimaa oli nyt enemmän vieras kuin nykyinen kotimaa.