TURUN YLIOPISTO
Historian laitos/Humanistinen tiedekunta

RUTANEN, Anne: Lööpeistä Legendaksi – The Times ja Viiltäjä-Jackin tapaus syksyllä 1888

Pro gradu -tutkielma, 91 s., 2 liites.
Yleinen historia
Toukokuu 2008
 


Pro gradu -tutkielmani aiheena on Viiltäjä-Jackiksi kutsutun sarjamurhaajan tekemien surmien käsittely The Timesissa syksyllä 1888. Erityisesti työssä kiinnitetään huomiota retoriikkaan, jota lehdessä käytetään kuvailtaessa murhaajaa ja hänen tekojaan, uhreja sekä murhaympäristöä, eli köyhää Itä-Lontoota. Tutkimus tarkastelee myös tapauksen prosessiluonnetta ja kehittymistä myyttiseksi. Tapauksen kautta on myös mahdollista tarkastella erilaisia myöhäisviktoriaanisen kulttuurin jännitteitä ja vastakkainasetteluja. Aiempi Viiltäjä-Jackia ja hänen tekemiään murhia käsittelevä tutkimus on lähes poikkeuksetta keskittynyt pelkästään tapahtumien kulun ja Viiltäjä-Jackin todellisen henkilöllisyyden selvittämiseen. Uutta työssä on myös keskiluokkaisen The Timesin käyttäminen tällä tavoin Viiltäjä-Jack-tutkimuksen primäärilähteenä. Työ kuuluu sosiaalihistorian ja lehdistötutkimuksen alaan.

Vuoden 1888 jälkipuoliskoa kutsuttiin Lontoossa kauhun syksyksi. Nimitys syntyi aikalaislehdistössä ja viittasi surmatöiden sarjaan, joka puhuttaa yhä erityisesti populaarikulttuurin, romaanien, näytelmien ja elokuvien, kautta. Viiltäjä-Jackina (Jack the Ripper) tunnettu sarjamurhaaja surmasi tuolloin yleisimmän nykykäsityksen mukaan viisi naista, jotka ainakin satunnaisesti työskentelivät prostituoituina. Aikalaiset uskoivat uhreja olleen kuitenkin vähintään seitsemän.

Kaikki Viiltäjä-Jackin murhat tapahtuivat samalla köyhällä Itä-Lontoon alueella, johon kuului alueita Whitechapelista, Spitaldfieldsistä, Aldgatesta ja Citystä. Murhaaja näyttää valikoineen uhrinsa täysin sattumanvaraisesti alueella yöaikaan liikkuneista köyhälistön naisista. Murhaajaa ei saatu koskaan kiinni.

Viiltäjä-Jackin iskut sattuivat keltaisen lehdistön syntymisen aikaan, ja ne uutisoitiin erittäin näyttävästi sensaationhakuisessa lehdistössä. Viiltäjä-Jack on noussut sarjamurhaajan myyttiseksi prototyypiksi, vaikka häntä ennen ja hänen jälkeensä on ollut laajempia murhasarjoja. Väitänkin, että jo aikalaislehdistö oli keskeisessä roolissa Viiltäjä-Jack-myytin synnyttämisessä.

Keskiluokkainen ja arvostettu The Times ei onnistunut välttämään arvottavia ilmaisuja tai asenteellisuutta kirjoittaessaan tapauksesta. Kirjoituksissa tehdään voimakkaasti eroja ja rajanvetoa ”meidän” ja ”muiden” välille: sekä murhaajaa että uhreja tarkastellaan Toisina. Uhrit ovat köyhälistöä, murhaajaa epäillään ulkomaalaiseksi tai juutalaiseksi. Myös lääkäreitä kohtaan tunnettu epäluulo näkyy kirjoituksissa.

Tapauksesta käytettiin voimakasta ja arvottavaa retoriikkaa, jonka pohjalta luotiin perusta Viiltäjä-myytille. Viiltäjä-Jackia ei pidä kuitenkaan tarkastella pelkästään ajastaan irrallisena myyttisenä hahmona. The Timesin kirjoitukset paljastavat, että Viiltäjä-Jack oli 1800-luvun lontoolaisille mitä konkreettisin uhka ja pelkojen ruumiillistuma, jonka toiminnalla oli myös yhteiskunnallisia seurauksia.

Asiasanat: Viiltäjä-Jack, sarjamurhaaja, The Times, Iso-Britannia, Lontoo, East End, prostituutio, toiseus, sukupuoli, luokkayhteiskunta, myytti, legenda, sosiaalihistoria, lehdistötutkimus.