TURUN YLIOPISTO

Historian laitos/Humanistinen tiedekunta

ROSVALL, MINNA: Karjalaisten yhdistystoiminta Yhdysvalloissa toisen maailmansodan jälkeen

Tutkielma, 98 s.
Yleinen historia
Huhtikuu 2000


Tutkielma tarkastelee Pohjois-Amerikassa toimineiden karjalaisyhdistysten syntyä, toimintaa ja toiminnan tavoitteita. New Yorkissa aloitti karjalaisten yhdistys vuonna 1951, Floridassa vuonna 1967 ja Toronton karjalaiset perustettiin vuonna 1983.

Pohjois-Amerikkaan suuntautuneen siirtolaisuuden huippukausi ajoittui suomalaisten osalta 1880-luvun lopulta 1920-luvulle.Vuosina 1870-1929 Suomesta siirtyi Pohjois-Amerikkaan noin 350 000 henkilöä. Heidän joukossaan oli tuhansia karjalaisia. Tutkielman alkupuolella pohditaan karjalaisväestön lähdön syitä ja sen laajuutta.

Suomalaissiirtolaiset järjestivät jo 1800-luvun lopulta yhdistystoimintaa uusilla asuinpaikkakunnillaan. Erityisesti New Yorkissa toiminta oli vilkasta. Talvisodan aikaan siirtolaiset kokosivat voimansa Suomen auttamiseksi. Sodan aikana ja jälkeen perustetut avustusjärjestöt lopettivat kuitenkin toimintansa 1950-luvun alkuun mennessä. Karjalaisväestö oli kuitenkin huolestunut siirtokarjalaisten selviämisestä toisen maailmansodan jälkeen Suomessa, ja tämä huoli synnytti karjalaisten yhdistystoiminnan Yhdysvalloissa. New Yorkin karjalaiset keräsi rahaa, vaatteita ja kenkiä siirtokarjalaisten perheille. Suomessa yhdistyksen lähettämän avun jakoivat erilaiset hyväntekeväisyysjärjestöt kuten Kotilieden Kummikerho ja karjalaisten oma järjestö Karjalan liitto. Avustusten keräämisen ohella New Yorkin karjalaiset tarjosi jäsenkunnalleen virkistystoimintaa. Iltamat ja tanssit sekä päivälliset olivat suosittuja yhdistystoiminnan muotoja.

Floridan karjalaiset aloitti toimintansa New Yorkin karjalaisten esimerkin mukaisesti. Aluksi myös Floridan karjalaiset keräsi rahaa siirtokarjalaisille, myöhemmin varat suunnattiin erityisesti rajaseudun lapsille Suomessa. Floridan karjalaiset on myös avustanut rahallisesti Floridassa toimivaa suomalaissiirtolaisten kokoontumispaikkaa Suomi-taloa (ent. Turistiklubi) sekä suomalaissiirtolaisten vanhainkotia, Lepokotia.

New Yorkin karjalaiset oli koko toimintansa ajan vuoteen 1982 ennen kaikkea avustusjärjestö. Siirtolaisten määrä väheni New Yorkissa kuitenkin vähitellen ja tilaisuuksiin ei enää riittänyt yleisöä ja toisaalta yhdistyksen harvat puuhahenkilöt väsyivät toiminnan järjestämiseen. Floridan karjalaisten toiminta eli kukoistuskauttaan vielä 1990-luvun lopullakin ja sen tärkeimmäksi tehtäväksi muodostui erilaisten tilaisuuksien järjestäminen ikääntyville suomalaissiirtolaisille, jotka viettivät eläkepäiviään Floridassa.

Tutkielman keskeisenä lähdemateriaalina ovat olleet New Yorkin Uutisten vuosikerrat sekä Floridan karjalaisten arkisto. Niiden avulla on piirtynyt kuva karjalaisten järjestämästä virkeästä yhdistystoiminnasta. Yhdistysten tärkein tehtävä on ollut avustustoiminnan lisäksi virikkeiden antaminen erityisesti Floridan ikääntyvälle eläkeläisväestölle.

Asiasanat: siirtolaisuuden historia, Yhdysvallat, yhdistystoiminta, karjalaiset