TURUN YLIOPISTO
Yleisen historian laitos
RINTOLA, PAULA: Virkistystä viktoriaanien tapaan: Keskiluokkaisen naisen vapaa ajan vietto George Eliotin kirjeiden valossa vuosina 1844-1865
Pro gradu tutkielma, 97 s.
Yleinen historia
Huhtikuu 2004
Pyrin tutkielmassani selvittämään, minkälaisia vapaa ajan viettomahdollisuuksia viktoriaanisen ajan keskiluokkaisella naisella oli englantilaisen romaanikirjailijan George Eliotin (oikealta nimeltään Marian Evans) kirjeiden valossa vuosina 1844-1865.
Tämä tutkimusajankohta sijoittuu päälähteenä tutkielmassani käyttämiini Gordon S. Haightin vuosina 1954-1978 toimittaman yhdeksänosaisen The George Eliot Letters sarjan osiin I-IV sekä VIII. Ajan yhteiskuntaa, vapaa-aikaa ja naista koskeva tutkimuskirjallisuus toimii alkuperäisaineistolle taustoittavana ja vertailukohtia tarjoavana tekijänä.
Tutkielmassani tarkoitus on ensin selvittää, mitä muotoja vapaa-ajan vietto sai keskiluokkaisen naisen elämässä. Tekemäni aikarajauksen mukaisesti kirjeet keskittyvät pitkälti keskiviktoriaanisena pidettyyn aikaan. Toiseksi selvitän, miten ne painottuivat kotiin ja sen ulkopuolelle. Minkälaisia rajoituksia nainen koki vapaa ajan vieton suhteen? Kolmanneksi pyrin selvittämään niissä tapahtuvia muutoksia lähinnä vapaa ajan yksilön statusta ilmentävän merkityksen kannalta. Kysymys tällöin on, mitä muutoksia sosiaalinen nousu toi vapaa ajan viettotapoihin. Vuosina 1844 1865 Marian Evansin uranousun myötä hänen sosiaalinen ympäristönsä muuttui olennaisesti, mikä näkyy myös kirjeissä.
Kirjeiden valossa voi todeta, että viktoriaanisella keskiluokkaisella naisella oli tutkimusajankohtana runsaasti tapoja viettää vapaa aikaansa sekä kodin piirissä että sen ukopuolella. Kodin yksityisimmässä piirissä niitä olivat kirjeenvaihto-, luku- , musiikki- ja maalausharrastukset. Nämä eivät sanottavasti muuttuneet tutkimusajankohtana. Tiiviisti lähimpien ystävien kanssa vietetty aika painottuu kirjeiden alkuosassa. Sen sijaan sosiaalisen nousun myötä kodin ovet avautuivat aktiiviselle seuraelämälle, mikä oli mahdollista ylemmän keskiluokan piirissä. Kodin ulkopuolisiin aktiviteetteihin naiset osallistuivat myös aktiivisesti, mutta liikkumista julkisella puolella rajoittivat viktoriaanisen säädyllisyyden vaatimukset. Kirjeiden alkuosan viihdykkeitä leimaa keskiluokalle tyypillinen rationaalisuus, mutta myöhemmässä vaiheessa painottuivat korkeakulttuurinen tarjonta klassisten konserttien, oopperan ja taidenäyttelyjen muodossa. Lomailu ystävien luona tai varsinaisissa lomakohteissa vei naisten ajasta paljon. Jälkimmäinen painottuu sosiaalisen nousun myötä. Lomailu tyypilliseen keskiluokkaiseen tapaan tarjosi leimallisesti kehon ja mielen elpymistä. Vapaa ajan vietto painottui kokonaisuudessaan henkiselle puolelle, ja keskiluokalle ominaiset moraaliset painotukset rajasivat aktiviteetteja. Enemmän kuin vanhemman tutkimuskirjallisuuden antama kuva, kirjeistä piirtyvä käsitys tukee keskiluokkaisen naisen aktiivista ja omaehtoista osallistumista vapaa ajan viettoon.