TURUN YLIOPISTO Historian laitos / Humanistinen tiedekunta RINTEE ANNA-MAIJA: Heimosuhteita ja virallista ystävyyspolitiikkaa: Kulttuuri- ja ystävyysyhteistyö ja kanssakäymisen keinot suomalaisten ja virolaisten välillä 1955–1968 Pro gradu -tutkielma, 104 s. Yleinen historia Toukokuu 2008 Tutkimukseni käsittelee suomalaisten ja virolaisten ystävyys- ja kulttuuriyhteistyötä 1950-ja 1960-luvuilla. Ystävyysseuratoiminnan mahdollisti Neuvostoliiton poliittinen muutos 1950-luvun puolivälissä, kun yhteyksiä ulkomaille avattiin Stalinin ajan jälkeen. Yhteydet Suomesta Neuvosto-Viroon tapahtuivat Suomi-Neuvostoliitto-Seuran Eesti-jaoston kautta. Tutkimuksessani käsittelen Eesti-jaoston perustamista ja suhdetta Suomi-Neuvostoliitto­Seuraan sekä jäsenten toimintamahdollisuuksia saada Eesti-jaoston kautta yhteyksiä Neu­vosto-Viroon. Käytän alkuperäislähdeaineistona Suomi-Neuvostoliitto-Seuran Eesti-jaoston arkistoa, suomalais-virolaisen haastatteluprojektin aineistoa sekä virolaisten muistelmia. Tutkimuksessani nousevat esille erilaiset taustalla vaikuttaneet ideologiat sekä Vi­ron tasavallan ajan merkitys suomalaisten ja virolaisten suhteissa. Erilaiset intressit neuvostovirolaisen Välismaaga Sõpruse ja Kultuurisidemete Arendamise Eesti Ühingin kanssa tuottivat yhteistyöhön hankaluuksia. Neuvostoviranomaiset kontrolloivat yhteistyötä erityisesti sen ensimmäisellä vuosikymmenellä. 1960-luvun jälkimmäisellä puoliskolla kulttuuriyhteistyön merkittävimmät saavutukset, keskinäiset kulttuuriviikot ja televisioyhteistyö, mursivat pitkään jatkuneen hiljaisuuden yleisessä tietoisuudessa. Neuvosto-Viron asema nousi esille Suomessa käydyssä yleisessä keskustelussa. Virallisen yhteistyön lisäksi tutkimukseni käsittelee yksittäisten ihmisten kontakteja Neuvosto-Viroon. Neuvostovi­ranomaiset asettivat runsaasti rajoituksia kanssakäymiselle. Taustalla vaikutti kylmän sodan poliittinen tilanne. Itä-Eurooppa jäi rautaesiripun taakse toisen maailmansodan jälkeen ja Neuvostoliiton kansalaisten ulkomaanyhteyksiä rajoitettiin voimakkaasti. Tästä huolimatta suomalaisten ja virolaisten erityisyhteys säilyi kylmän sodan ajan ja Suomi toimi virolaisten ikkunana myös Länsi-Eurooppaan. Asiasanat: Eesti-jaosto, kulttuuriviikko, Neuvosto-Viro, Suomi-Neuvostoliitto-Seura, Viron historia, ystävyyskaupunki, ystävyysyhteistyö 1950-luku, 1960-luku