TURUN YLIOPISTO
Yleisen historian laitos
REKOLA, SANNA MIRJAMI: Kiinan kansantasavallan talouselämän kuvaus suomalaisessa sanomalehdistössä 1949 1965
pro gradu tutkielma, 152 s., 23 liitesivua
Yleinen historia
Toukokuu 1986
Tutkielman tarkoitus on selvittää suomalaisen päivälehdistön Kiinan kansantasavallan talouselämästä antamaa kuvaa kansantasavallan perustamisesta lähtien kulttuurivallankumouseen saakka eli vuodesta 1949 suoden 1965 loppuun saakka. Suomalaisista päivälehdistä tutkimukseen on valittu Helsingin Sanomat, joka edustaa sekä sitoutumatonta päivälehtityyppiä että porvarillista päivälehteä, Maakansa/Suomenmaa, Suomen Sosialidemokraatti ja Vapaa Sana/Kansan Uutiset. Kolme jälkimmäistä edustavat selkeästi puoluelehdistöä.
Tutkimusmetodina on sisällönanalyysi, jota on johdannossa selvitetty myös teoreettisesti samoin kuin keskeisiä käsitteitä, kuten kuva, maailmankuva ja mielipide. Sisällönanalyysi tehtiin luomalla joukko kirjoitusten sisältöä kuvaavia lauseita, kannanottoja, väittämiä, joiden esiintymistä sitten tutkittiin ja joiden mukaan jokainen lehdissä esiintynyt Kiinan taloutta käsitellyt kirjoitus sijoitettiin eri sisältöluokkiin. Lauseiden perusteella selvitettiin ensin mitä talouden osa aluetta maatalous, teollisuus, pienteollisuus, kauppa, talouspolitiikka, muu eli palvelut, liikenne, rakentaminen jne. kirjoituksessa käsiteltiin. Sitten, mikäli kirjoitus antoi mahdollisuuden sitä analysoitiin edelleen sijoittamalla se useampaan sisältöä, asennetta, suhtaumista kuvaavaan sisältöluokkaan.
Paitsi Kiiann taloudesta annettua kuvaa oli tutkimuksen tarkoituksena selvittää myöskin sitä, miten kuva muodostui, mitkä tekijät vaikuttivat sen luonteeseen, mitä kuva ketoi muomalaisesta yhteiskunnasta tutkimusjakson aikana ja mitä se kertoi kuvaa välittävän lehden maailmankuvasta ja maailmankatsomuksesta.
Edelleen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten käytetty tutkimusmenetelmä toimii tällaisessa tutkimusaiheessa. Pa1jastaako sisällönanalyysi, joka tehdään tutkimalla kaikki tutkimusvuosien lehdet ilman otantaa vain rekisteröimällä kirjoituksista tietyt ominaisuudet, jotain sellaista kirjoituksista, muutoksesta niissä, kuvasta ja kuvan muutoksesta, jota esimerkiksi otannalla tehty kuvailevaa metodia käyttävä tutkimus ei selvittäisi?
Viimeiseen tutkimusongelmaan voi vastata seuraavasti: Kuvasta muodostuu käytetyllä metodilla pinnallinen ja syy ja seuraussuhteita huonosti selvittävä. Metodi on hidas ja rasittava tutkijalle, eikä saatujen tutkimustulosten määrä ja luonne vastaa lehtien läpi käymiseen kulunutta aikaa. Se, mikä menetelmällä selvää hyvin, on kirjoitusten määrä, muutokset määrässä, kirjoitusten käsittelemien aihepiirien määrälliset suhteet toisiin aiheisiin nähden, painotukset ja eri lehtien painotusten erot.
Kuva Kiinan talouselämästä muodostui muuten verraten harvoista osasista jokaisessa tutkitussa lehdessä. Helsingin Sanomissa oli luonnollisesti runsaimmin kirjoituksia ja Maakansa/Suomenmaassa vähiten. Vapaa Sana/Kansan Uutiset kirjoitti kokoonsa nähden huomattavan runsaasti Kiinasta ja sen taloudesta. Myönteisin kuva oli Vapaa Sana/ Kansan Uutisissa, kielteisin tai kriittisin Helsingin Sanomissa. Kuva heijasteli selvästi sitä aatemaailmaa ja maailmankuvaa, jota lehti edusti, mutta muuten muutokset suomalaisessa yhteiskunnassa eivät näin lyhyellä aikavälillä näy kuvan muuttumisessa. Kuvan muutos myönteisemmäksi tai kielteisemmäksi tai eri aihepiirejä painottavaksi johtui suoraan kehityksestä ja tilanteesta Kiinassa ja sen taloudessa.