TURUN YLIOPISTO

Historian laitos / Humanistinen tiedekunta

 

REKOLA, SANNA: Kadoksissa kahden kulttuurin välillä. Representaatioita itsenäistyneestä Afrikasta Ama Ata Aidoon ja Flora Nwapan novelleissa 1970-luvun alussa.

 

Pro gradu -tutkielma, 80s., 3 liites.

Yleinen Historia

Marraskuu 2009

--------------------------------------------------------------------------------------------------

 

Kolonialismin jälkeen Afrikka joutui vaikean määrittelytehtävän eteen. Sen oli luotava uusi itsenäinen identiteetti, jonka avulla eurooppalainen käsitys Afrikasta pimeästä ja takapajuisesta maanosana jäisi historiaan. Uutta afrikkalaista identiteettiä määriteltiin kiihkeästi paitsi politiikassa myös kaunokirjallisuudessa.

 

Kymmenkunta vuotta ensimmäisten itsenäisyysjulistusten jälkeen usko unelmien tulevaisuuteen alkoi kuitenkin joutua koetukselle. Entisten siirtomaaisäntien avustuksella toteutettu modernisaatio oli syventänyt kansan kahtiajakautuneisuutta paitsi taloudellisesti myös kulttuurisesti. Kaunokirjallisuudessa nousivat esille kriittiset äänet. Ensimmäiset laajaa tunnustusta osakseen saaneet naiskirjailijat osallistuivat keskusteluun Afrikan identiteetistä. Ghanalainen Ama Ata Aidoo ja nigerialainen Flora Nwapa kuvasivat 1970-luvun alussa julkaistuissa novellikokoelmissaan maidensa yhteiskunnallisia oloja ihmisten arkipäiväisten kokemusten kautta. Tutkielmassani puran auki Aidoon ja Nwapan novellien representaatioita ja niiden merkityksiä suhteessa Afrikan itsenäisyyteen ja identiteettikeskusteluun.

 

Sekä Aidoo että Nwapa kuvaavat Afrikan jakautuneen itsenäisyyden ja modernisaatiopolitiikan myötä yhä syvemmin kahtia modernin ja traditionaalisen kulttuurin välillä. Samalla he tekevät näkyväksi Afrikan omaksuman modernin kulttuurin pinnallisuutta ja negatiivista kääntöpuolta, ahneutta ja omaneduntavoittelua. Erityisesti Aidoo ruotii ja kritisoi novelleissaan kolonialismin arvoperintöä. Länsimaisen kulttuurin sokea ihannointi ja omien perinteiden väheksyntä merkitsevät henkisen kolonialismin jatkumista itsenäisyydestä huolimatta. Novelliensa kautta Aidoo ja Nwapa muistuttavat, ettei Afrikalle ollut mahdollista määritellä uutta identiteettiä ilman elämän moninaisuuden huomioimista. Afrikka oli sekä traditionaalinen että moderni, ei joko tai. Tulevaisuus ja uusi identiteetti oli rakennettava nämä molemmat puolet huomioon ottaen.

 

 

 

Asiasanat:

Afrikka, afrikkalaisuus, Ama Ata Aidoo, arvot, Flora Nwapa, identiteettipolitiikka, kaunokirjallisuus, kaupunkiympäristö, kirjallisuudentutkimus, kolonialismi, kulutuskulttuuri, moderni, perhe-elämä, postkolonialismi, sukupuoliroolit, traditionaalinen