TURUN YLIOPISTO

Rantakari Antti: Diego de Almagro Francisco Pizarron kumppanina ja kilpailijana Perun valloituksessa vuosina 1524 1538

Pro gradu tutkielma 150 s. + 5 liites.
Toukokuu 1988
 

Vuosina 1531 1535 muutaman sadan miehen vahvuinen joukko espanjalaisia konkistadoreja valloitti laajan, väkirikkaan ja tehokkaasti hallitun Perun Inkavaltakunnan. Kunnia Perun valloituksesta on langennut lähes yksinomaan Francisco Pizarrolle. Hänen menestyksensä perustui kuitenkin alun perin yhteistyöhön kahden kumppanin Diego de Almagron ja Hernando de Luquen kanssa. Lähinnä yrityksen rahoituksesta vastannut Luque ei ottanut osaa itse valloituksiin~', sen sijaan Almagro toimi niin aktiivisesti Perun valloituspyrkimysten hyväksi, että hänen maineensa jääminen täysin Pizarron varjoon on varsin ihmetyttävää.

Tutkielma käsittelee Diego de Almagron toiminnan merkitystä sekä Perun löytöretkivaiheessa (v.1542 1530), että varsinaisessa valloituksessa (v.1531 1535). Almagron toiminnan tarkastelun lisäksi tutkielmassa käsitellään keskeisesti myös kahden kumppanuksen Diego de Almagron ja Francisco Pizarron keskinäisiä suhteita aina Almagron kuolemaan (v.1538) saakka.

Perun löytöretkivaiheessa Almagro toimi lähinnä yhdysupseerina valloittajien tukikohtanaan pitämän Panaman kaupungin ja Pizarron johtaman retkikunnan välillä. Almagron aktiivinen toiminta löytöretkivaiheessa muodostui ensiarvoisen merkittäväksi. Sen sijaan itse valloituksessa hänen toimintansa merkittävyys väheni samalla kun hänen henkilökohtaiset suhteensa valloituksen tosiasialliseksi johtajaksi kohonneen Pizarron kanssa muuttuivat yhä ongelmallisemmiksi. Jo ensimmäisestä löytöretkestä(1524 1526) alkaen kumppanusten ystävyyttä oli alkanut sävyttää kilpailu, joka jatkui läpi valloituksen. Taistelu Perun valloitusyrityksen johtajuudesta kärjistyi lopulta vuonna 1538 käytyyn Las Salinasin taisteluun, jossa Pizarron veli Hernando löi Almagrolle uskolliset joukot. Samana vuonna Hernando Pizarro hirtätytti Diego de Almagron inkojen vanhan pääkaupungin Cuzcon torilla.

Keskeisenä lähdeaineistona työssä on käytetty Perun valloituksesta kertovia kronikoita. Itse valloitukseen osallistuneista sekä samalla Pizarron ja Almagron kilpailuasetelman suhteen ainakin jossain määrin puolueellisesti asennoituvien kronikoitsijoiden teoksista ovat tutkielman kannalta keskeisimpiä Almagron näkökulmasta kirjoittavien Cristobal de Molinan ja Cristobal de Menan kronikat. Vastaavasti Pizarron näkökulmasta kirjoittaneiden Hernando Pizarron, Pedro Pizarron sekä valloituksen johtajan virallisen sihteerin Francisco de Xerezin kronikat ovat olleet merkittäviä tutkielman teossa. Puolueettomammin sekä paikoitellen laajemmin asioista kertovien kronikoitsijoiden teoksista on työssä käytetty eniten Cieza de Leonin, Zaraten, Lopez de Gomaran sekä Gareilaso de la Vegan kronikoita.