TURUN YLIOPISTO
Historian laitos/Humanistinen tiedekunta

RAAPPANA, MILLA: Toiveita, pelkoa ja ihanteellisuutta: The New Europe-julkaisun tulevaisuushahmotelmat ensimmäisen maailmansodan jälkeisestä Euroopasta vuosina 1916-1917

Pro gradu tutkielma, 142 s., 1 liites.
Yleinen historia
Syyskuu 2005
 

Tarkastelen pro gradu tutkielmassani vuosina 1916-1920 Lontoossa ilmestyneen The New Europe-aikakausijulkaisun tulevaisuushahmotelmia ensimmäisen maailmansodan jälkeisestä Euroopasta. Näitä yhteiskunnallisesti aktiivisessa lehdessä esitettiin monipuolisesti. Työni aikarajaus on lokakuu 1916-alkuvuosi 1918.

Käytän työssäni tulevaisuudentutkimuksesta saatavilla olevia menetelmiä. Kuten tulevaisuudentutkimuksessa, myös menneiden tulevaisuuksien tutkimisessa on mahdollista nähdä erilaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia, Täten tarkastelen työssäni toivottavia/kohtalaisen realistisia tulevaisuuskuvia, vältettäviä tulevaisuuskuvia eli uhkakuvia ja idealistisia tulevaisuuskuvia sodan jälkeisestä Euroopasta.

Ensimmäisessä ja toisessa varsinaisessa käsittelyluvussa esitän The New Europen hahmotelmia tulevaisuuden Euroopasta, joka oli julkaisun näkökulmasta toivottava ja kohtalaisen realistinen. Tässä Euroopassa tavoitteena olivat kansallisuusperiaatteeseen, demokratiaan ja itsemääräämisoikeusperiaatteeseen pohjautuvat valtiot. The New Europen artikkeleissa korostuivat erityisesti Itävalta Unkarin ja Saksan imperiumien alaisuudessa eläneet slaavikansat. Puolalaisten, tsekkien ja slovakkien sekä eteläslaavien toivottiin saavuttavan sodan jälkeen uusi valtiollinen asema Euroopassa.

Vältettävää tulevaisuuskuvaa The New Europelle edusti keskusvaltojen voiton myötä toteutuva pangermaaniseen ideologiaan pohjautuva saksalainen maailmanvalta. Saksalaisten hallinta muiden kansojen kustannuksella koettiin uhkakuvana, jota vastaan The New Europessa propagoitiin. Euroopan lisäksi Saksan nähtiin edustavan uhkaa myös muiden mantereiden vapaalle kehitykselle.

Ihanteelliseen tulevaisuuskuvaan The New Europessa sisältyi uudelleen järjestetty Eurooppa, joka saavutettaisiin täydellisen voiton ja loppuun asti soditun sodan myötä. Tämä Eurooppa pohjautuisi voimatasapainoon ja ennen kaikkea uuteen kansainväliseen järjestöön, Kansainliittoon. Niiden avulla oli mahdollista tavoitella parempaa tulevaisuutta tiivistyneen yhteistyön avulla.

Olen vetänyt johtopäätöksiä ensimmäisen maailmansodan jälkeiseen rauhan aikaan ja pystynyt toteamaan, että The New Europessa esitetyt uhkakuvat pysyivät uhkina ja toivottavat ja idealistiset tulevaisuuskuvat toteutuivat ainakin osittain. The New Europen tulevaisuuskuvat olivat lopulta myös käytännönläheisiä eivätkä pelkkiä hahmotelmia.

Asiasanat: Demokratia, ensimmäinen maailmansota, itsemääräämisoikeus, Kansainliitto, nationalismi, Saksa, slaavit, voimatasapaino