TURUN YLIOPISTO
Historian laitos/Humanistinen tiedekunta
RAAPPANA, MILLA: Toiveita, pelkoa ja ihanteellisuutta: The New Europe-julkaisun
tulevaisuushahmotelmat ensimmäisen maailmansodan jälkeisestä Euroopasta
vuosina 1916-1917
Pro gradu tutkielma, 142 s., 1 liites.
Yleinen historia
Syyskuu 2005
Tarkastelen pro gradu tutkielmassani vuosina 1916-1920 Lontoossa ilmestyneen
The New Europe-aikakausijulkaisun tulevaisuushahmotelmia ensimmäisen
maailmansodan jälkeisestä Euroopasta. Näitä yhteiskunnallisesti aktiivisessa
lehdessä esitettiin monipuolisesti. Työni aikarajaus on lokakuu 1916-alkuvuosi
1918.
Käytän työssäni tulevaisuudentutkimuksesta saatavilla olevia menetelmiä. Kuten
tulevaisuudentutkimuksessa, myös menneiden tulevaisuuksien tutkimisessa on
mahdollista nähdä erilaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia, Täten tarkastelen
työssäni toivottavia/kohtalaisen realistisia tulevaisuuskuvia, vältettäviä
tulevaisuuskuvia eli uhkakuvia ja idealistisia tulevaisuuskuvia sodan
jälkeisestä Euroopasta.
Ensimmäisessä ja toisessa varsinaisessa käsittelyluvussa esitän The New
Europen hahmotelmia tulevaisuuden Euroopasta, joka oli julkaisun näkökulmasta
toivottava ja kohtalaisen realistinen. Tässä Euroopassa tavoitteena olivat
kansallisuusperiaatteeseen, demokratiaan ja itsemääräämisoikeusperiaatteeseen
pohjautuvat valtiot. The New Europen artikkeleissa korostuivat erityisesti
Itävalta Unkarin ja Saksan imperiumien alaisuudessa eläneet slaavikansat.
Puolalaisten, tsekkien ja slovakkien sekä eteläslaavien toivottiin saavuttavan
sodan jälkeen uusi valtiollinen asema Euroopassa.
Vältettävää tulevaisuuskuvaa The New Europelle edusti keskusvaltojen voiton
myötä toteutuva pangermaaniseen ideologiaan pohjautuva saksalainen
maailmanvalta. Saksalaisten hallinta muiden kansojen kustannuksella koettiin
uhkakuvana, jota vastaan The New Europessa propagoitiin. Euroopan lisäksi
Saksan nähtiin edustavan uhkaa myös muiden mantereiden vapaalle kehitykselle.
Ihanteelliseen tulevaisuuskuvaan The New Europessa sisältyi uudelleen
järjestetty Eurooppa, joka saavutettaisiin täydellisen voiton ja loppuun asti
soditun sodan myötä. Tämä Eurooppa pohjautuisi voimatasapainoon ja ennen
kaikkea uuteen kansainväliseen järjestöön, Kansainliittoon. Niiden avulla oli
mahdollista tavoitella parempaa tulevaisuutta tiivistyneen yhteistyön avulla.
Olen vetänyt johtopäätöksiä ensimmäisen maailmansodan jälkeiseen rauhan aikaan
ja pystynyt toteamaan, että The New Europessa esitetyt uhkakuvat pysyivät
uhkina ja toivottavat ja idealistiset tulevaisuuskuvat toteutuivat ainakin
osittain. The New Europen tulevaisuuskuvat olivat lopulta myös
käytännönläheisiä eivätkä pelkkiä hahmotelmia.
Asiasanat: Demokratia, ensimmäinen maailmansota, itsemääräämisoikeus,
Kansainliitto, nationalismi, Saksa, slaavit, voimatasapaino