TURUN YLIOPISTO
Historian laitos

POIKUS PETRI: Atleetin ruumis, luokkataistelijan
sielu. Amerikansuomalaisten sosialistien voimistelu- ja urheiluliiton
toiminta vuosina 1908 - 1928

Pro gradu -tutkielma, 132s., 21 liitesivua.
Yleinen historia
Syyskuu 2000


Tutkielman aiheena on amerikansuomalaisten sosialistien urheiluliiton toiminta vuosina 1908 - 1928. Tutkielman aikarajaus määräytyy liiton perustamisvuodesta ja sosialistisen urheilutoiminnan vähenemisestä 1920-luvun lopussa. Tutkielma keskittyy vain sosialismia kannattaneisiin amerikansuomalaisiin, ja alueellisesti Yhdysvaltain itäosan muutamiin osavaltioihin, lähinnä Massachusettsiin ja New Yorkiin. Tutkimuskysymyksinä ovat sosialistisen urheiluliiton toiminnan selvittäminen, urheilun asema amerikansuomalaisessa sosialistisessa työväenliikkeessä ja urheiluliiton suhteet Suomeen. Tutkimuskysymykset kytketään sosialistisen urheiluliiton toimintaan ja taustalta vaikuttaneisiin historiallisiin tapahtumiin. Päälähteenä on käytetty amerikansuomalaista sosialistista sanomalehteä, Raivaajaa, vuosilta 1908 -1928. Muu lähdeaineisto koostuu tutkimuskirjallisuudesta ja
urheilulehdistä.

Sosialistisessa urheiluliitossa oli parhaimmillaan noin 20 seuraa ja noin 600 jäsentä. Liiton pääpaikka oli Massachusetts, ja sen tehokkainta aikaa oli 1910-luvun loppu. Tärkeimmät urheilulajit olivat voimistelu, paini ja yleisurheilu. Suurimmat muutokset liitossa tapahtuivat 1910-luvun lopulla ja 1920-luvun alussa. Tuolloin liitto jaettiin eri alueisiin ja vuonna 1921 amerikansuomalaisten sosialistien ja kommunistien riidat tuhosivat liiton. Uuden sosialistisen urheiluliiton toiminta ei 1920-luvulla noussut 1910-luvun tasolle, vaan toiminta hiljeni vähitellen. Liiton toiminta koki lyhyen nousukauden 1920-luvun lopulla, kun Suomalaisen Sosialistijärjestön lisäsi nuorisotoimintaansa.
Keskeisiä tutkimustuloksia on kolme: tiiviit siteet Suomeen, aatteettomuus ja amerikkalaistuminen. Sosialistisen urheiluliiton suhteet Suomeen eivät olleet vuorovaikutussuhteita, vaan urheilutoiminta
rakennettiin suomalaisten esimerkkien mukaan. Lajit, säännöt, toimintatavat ja jopa ristiriidat olivat samoja kuin suomalaisessa työläisurheilussa. Ennen Suomen sisällissotaa ja TUL:n perustamista
suhteita pidettiin yllä vain urheilulehtien avulla. TUL:n perustamisen jälkeen 1920-luvulla liiton suhteet Suomeen lisääntyivät, mutta koostuivat lähinnä erilaisista avustuskeräyksistä.

Vaikka sosialistinen urheiluliitto toimi Suomalaisen Sosialistijärjestön alaisena, niin sen toiminta oli alusta alkaen yllättävän aatteetonta. Selvin esimerkki tästä on  se, että sosialistiurheilijoille oli aina varmistettu mahdollisuus kilpailla myös porvarien kilpailuissa, jopa Suomen sisällissodan jälkeen. Aatteettomuus johtui amerikansuomalaisen sosialistiurheilun kilpaurheilupainotteisuudesta. Esimerkkinä oli osittain suomalainen työväenurheilu, jossa kilpaurheilu nostettiin jo varhain työväenurheilun ideologian, joukkoliikunnan, edelle. Aatteettomuuteen ajoi myös amerikansuomalaisten vähittäinen amerikkalaistuminen.  Amerikkalaistumiskehitys alkoi näkyä selvimmin I maailmansodan jälkeen Yhdysvaltain siirtolaisrajoitusten alkaessa vaikuttaa amerikansuomalaisten yhteisöjen toimintaan. Urheiluliitto yritti 1920-luvulla ottaa toisen sukupolven siirtolaiset huomioon toiminnassaan, mutta nämä olivat usein liian amerikkalaistuneita kiinnostuakseen sosialistisesta urheilutoiminnasta. Liitto yritti turvata tulevaisuuttaan liittymällä porvarilliseen American Amateur Unioniin toi vain väliaikaisen avun.
 

ASIASANAT: historia, siirtolaisuus, amerikansuomalaiset, työläisurheilu.