TURUN YLIOPISTO
Humanistinen tiedekunta
Yleisen historian laitos
PITKÄNEN, VAPPU: HISTORIALLINEN MERKKITEOS VAI VAARALLISTA FIKTIOTA?
Oliver Stonen JFK-elokuva amerikkalaisen analyyttisen keskustelun kohteena
Pro gradu -tutkielma, 98 s., 15 liites.
Yleinen historia
Helmikuu 1999
Presidentti John F. Kennedyn 22.11.1963 tapahtuneesta salamurhasta on käyty keskustelua Amerikassa ja muuallakin maailmassa yli kolmen vuosikymmenen ajan. Keskustelijoita on kiinnostanut paitsi Kennedyn salamurhan takaa löytyvät tahot ja syyt myös erityisesti presidentin hallintokaudellaan toteuttama politiikka ja sen merkitys.
Oliver Stonen vuonna 1991 valmistunut, Kennedyn salamurhan tutkimuksista kertova JFK -elokuva (JFK - avoin tapaus) herätti Yhdysvalloissa ainutlaatuisen laajaa huomiota. Presidentin salamurhasta vuosikymmenten saatossa esitettyjä salaliittoteorioita myötäilevää elokuvaa arvosteltiin jo ennen sen ensi-iltaa kiivaasti sanomalehdistön palstoilla. Hieman myöhemmin alkanutta, lähinnä elokuvan ja historian erikoisjulkaisuihin sekä tieteellisiin teoksiin keskittyvää analyyttisempää keskustelua on elokuvasta käyty aina näihin päiviin asti.
Pyrkimykseni on tässä tutkimuksessa hakea JFK-elokuvan herättämän analyyttisen, syvällisemmän keskustelun pohjalta vastauksia laajempiin historiatieteellisiin kysymyksiin. Tarkoitukseni on tutkia, minkälaisia kuvia menneisyydestä JFK-elokuva eri tieteenaloja edustavien keskustelijoiden mielestä rakentaa. Saako Oliver Stonen Kennedyn politiikkaa ja kuolemaa käsittelevä fiktiivinen historianesitys tukea historiankirjoitukselta? Haen työssäni vastausta myös siihen, onko elokuvaohjaajalla keskustelijoiden mielestä oikeus ja kyvyt tehdä ja tulkita historiaa. Minkälaista historiaa elokuvaohjaaja kykenee parhaimmillaan yleisölle tarjoamaan?
Oliver Stone pyrkii häpeilemättä toimimaan valkokankaiden historioitsijana. Analyyttisen keskustelun kävijät tiedostavat elokuvaohjaajien kasvaneen vaikutuksen ihmisten historiatietoisuuteen ja maailmankuvaan. Vaikka Stone pyrkikin JFK-elokuvaa, tehdessään toimimaan historioitsijan tavoin, eivät keskustelijat kuitenkaan kelpuuta häntä akateemisen koulutuksen saaneiden historioitsijoiden joukkoon. Stonen historianesityksestä löydetään historialliselle elokuvalle tyypillisiä piirteitä, jotka väkisinkin erottavat fiktiivisen historian tekijän työn tiedemiehen työstä. Stone mm. idealisoi ja yksinkertaistaa presidentti Kennedyn hahmoa ja toimintaa, pyrkimättäkään välittämään presidentistä historiankirjoitukseen piirtynyttä ristiriitaista ja monimuotoista kuvaa. Stone välittää elokuvassaan omaa muokattua totuuttaan historiallisen todellisuuden nimissä. Elokuvaohjaaja myös toimii väkisinkin Hollywoodin sääntöjen ja elokuvakerronnan sisäisten rajoitusten mukaisesti. Stonen intensiivinen yritys saada nimensä historioitsijoiden joukkoon tuottaa kuitenkin jonkinlaista tulosta; kuin myönnytyksenä ohjaajan arvostetuille Yhdysvaltain lähihistoriaa käsitteleville elokuville analyyttisen keskustelun kävijät tulevat ohjaajaa tavallaan puolitiehen vastaan kutsumalla tätä ”Cinematic Historianiksi.”
Asiasanat: historia, elokuva, historiallinen elokuva, fiktiivinen historia, Kennedy, Kennedyn salamurha, salaliittoteoriat.