TURUN YLIOPISTO
Historian laitos
PIITTALA, MARKO: Aseveljestä viholliseksi. Suomen sanomalehdistön suhtautuminen Saksaan jatkosodan päättymisestä Saksan antautumiseen toukokuussa 1945
Pro gradu- tutkielma, 143 s.
Yleinen historia
Toukokuu 1995
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten Saksaa kuvattiin suomalaisessa lehdistössä jatkosodan päättymisestä Saksan antautumiseen toukokuussa 1945. Suomalainen sanomalehdistö seurasi suurella mielenkiinnolla toisen maailmansodan tapahtumia. Saksa oli luonnollisesti paljon esillä, olihan sen osuus sotatapahtumissa keskeinen. Lisäksi Suomen ja Saksan jatkosodan aikainen aseveljeys vaikutti asenteisiin ja lehtien kirjoitteluun. Suomalaista sanomalehdistöä valitsin edustamaan Helsingin Sanomat, Uuden Suomen ja Vapaan Sanan. Lehdet edustivat tutkimusajankohdan poliittisen kentän eri puolia, mikä oli suurin valintaan vaikuttanut tekijä.
Työni tavoitteena on ollut selvittää mitä saksasta kirjoitettiin mainituissa kolmessa lehdessä ja miten kirjoittelu muuttui tuona aikana. Olen pyrkinyt vertailemaan lehtiä keskenään ja löytämään syitä eroihin. Tärkeä osa tutkimusta oli selvittää kirjoitteluun vaikuttaneita syitä ja taustatekijöitä.
Eräs lehtien kirjoitteluun vaikuttanut tekijä oli sensuuri. Sen ote alkoi kuitenkin kevenemään jatkosodan loputtua. Vielä jatkosodan aikana sensuuri pyrki pitämään saksalaismyönteistä kuvaa yllä, mutta välirauhan myötä "isoveljen" osaan tuli Saksan tilalle Neuvostoliitto. Aselevon alkamisen jälkeen pyrittiin aluksi korrektiuteen ulkovaltoja, myös Saksaa, koskevissa kirjoituksissa. Saksan vastaiset äänenpainot tulivat kuitenkin selvimmin esille Lapin sodan myötä. Huomionarvoinen seikka oli myös se, että välirauhan sopimus kielsi saksalaisen propagandan sallimisen, jollaiseksi voitiin katsoa liian saksalaisystävällinen kirjoittelu. Tämä asetti uudet normit lehtien toiminnalle.
Lehtien kirjoittelussa HS:n ja US:n linjat kulkivat melko lähellä toisiaan. Varsinaisista maailmansodan tapahtumista lehdet pyrkivät kertomaan asiallisesti ja puolueettomasti, huomioiden myös saksalaisen uutisaineiston. Lapin sodan kohdalla molemmat ilmaisevat pettymyksensä saksalaisten toimiin. Tämän jälkeen myös lehtien asenne kansallissosialismiin ja sen johtajiin jyrkkenee selvästi. Uusista aseista US kirjoittaa HS:a enemmän, mutta Ardennien hyökkäys on puolestaan HS:n palstoilla laajemmin esillä. Saksan tulevaisuudesta raunioiden keskellä molemmat lehdet ilmaisevat huolestumisensa. VS:n kirjoittelu poikkeaa selkeästi naista kahdesta lehdestä. Maailmansodan tapahtumista kertoessaan ovat uutiset syksyllä 1944 selkeän saksalaisvastaisia. Uutisten linja tasoittuu kuitenkin keväällä 1945, kun VS alkaa julkaista STT:n välittämiä aineistoa. Lapin sodasta ei VS ehdi paljon kirjoittamaan alkaessaan ilmestyä vasta marraskuussa 1944. Lehden linjaan sen sijaan kuului, että kansallissosialistiset johtajat saivat kuulla kunniansa jokaisessa numerossa. Lehti ei noteeraa Saksan mahdollisuuksia mitenkään. Myöskään Saksan tulevaisuudesta ei VS suuremmin kanna huolta. Kuvaavaa lehden asenteelle on kirjoittelu saksan kielen opiskelun vähentämisestä maassamme sen hyödyttömyydestä johtuen.