TURUN YLIOPISTO
Historian laitos/ humanistinen tiedekunta

PIIRONEN, JOUKO: Perestroika - neuvostoyhteiskunnan eloonjäämistaistelua vai sosialismin täydellistämistä? Mihail Gorbatshovin uudistuspolitiikka Helsingin Sanomien, Uuden Suomen ja Kansan Uutisten mukaan vuosina 1985-1990

Tutkielma, 134 s.
Yleinen historia
Tammikuu 1997

Tutkielmani aiheena on kolmen suomalaisen sanomalehden tietoinen suhtautuminen Mihail Gorbatshoviin henkilöityneeseen Neuvostoliiton uudistuspolitiikkaan, joka tuli yleisesti tunnetuksi nimellä perestroika. Tutkittavat lehdet ovat porvarilliset Helsingin Sanomat ja Uusi Suomi sekä vasemmistolainen Kansan Uutiset, joten ne valittiin ideologisen orientaation mukaan vasemmisto-oikeisto -akselilla, tosin aatteelliset erot olivat suhteellisen pienet porvarilehtien kesken. Siten Helsingin Sanomat edustaa pikemminkin valtakunnan päälehden institutionaalista näkemystä ja Uusi Suomi oikeistolaista mielipidettä.

Tutkimuskohteena on toisaalta lehtien tietoinen suhtautuminen perestroikaan sen eri vaiheissaan. Tämä sisältää lehtien näkemykset uudistuspolitiikan luonteesta, sen onnistumismahdollisuuksista ja merkityksestä. Toisaalta mukana on myös aatehistoriallinen näkökulma, jossa tarkastelen lehtien suhtautumista sosialismiin ideologiana ja yhteiskuntajärjestelmänä, koska perestroika oli lähtökohdaltaan sosialismin kehittämistä. Se oli myös yhteiskunnan kokonaisvaltainen ja laaja-alainen uudistamisprosessi, joten aihe täytyy rajata koskemaan perestroikan kolmeen osa-alueeseen - kansantalouteen ja sisäpolitiikkaan sekä avoimuuspolitiikkaan, glasnostiin. Tulkinnallisena elementtinä mukana on myös suomalaisen lehdistön itsesensuuri-ilmiön vaikutukset pääkirjoitusten kantaaottavuuteen.

Tutkimusmenetelmä on historiallis-kvalitatiivinen, ja sitä on perinteisesti käytetty lehdistön mielipidetutkimuksissa. Tämä soveltuu erityisen hyvin ainutkertaisiin ja prosessiluonteisiin historiallisiin tapahtumiin, mitä myös perestroika edusti. Tutkielmassani käytän lähdemateriaalina - joitakin poikkeuksia lukuunottamatta - pääkirjoituksia, koska niistä yleensä parhaiten näkyy lehden linja. Lisäksi hyödynnän myös retorista tarkastelutapaa, jonka avulla tutkin erityisesti Kansan Uutisten näkemystä perestroikan luonteesta ja sen suhteesta sosialismiin.

Keskeisiä tutkimustuloksia ovat muun muassa se, että porvarilehdet eivät missään vaiheessa luottaneet perestroikan onnistumiseen, mutta sen julkituominen edellytti itsesensuurin poistumista. Kansan Uutiset vastaavasti tulkitsi Neuvostoliiton ja perestroikan kehitystä myönteisesti niin kauan, kunnes sosialismin kriisi pakotti muuttamaan sekä lehden että taustapuolueiden näkemyksiä sosialismista ja siten perestroikasta. Lopulta kaikki lehdet totesivat alkuvuodesta 1990 perestroikan epäonnistuneen ja sosialismin menettäneen poliittisen merkityksensä. Viiden perestroika -vuoden jälkeen Kansan Uutiset oli yhtä mieltä porvarilehtien kanssa monista keskeisistä ideologisista kysymyksistä, ja siitä tuli sitoutumaton vasemmiston lehti muutamaa kuukautta myöhemmin.