TURUN YLIOPISTO
Historian laitos
PESONEN, MIKA: LATINALAINEN AMERIKKA 1911 – 73 ILMESTYNEISSÄ SUOMENKIELISISSÄ HISTORIAN OPPIKIRJOISSA
Pro gradu tutkielma, 96 s., 1 liites.
Yleinen historia
Joulukuu 2001
Tutkielma käsittelee Latinalaisen Amerikan osuutta vuosina 1911-1973 ilmestyneissä suomenkielisissä historian oppikirjoissa. Tarkastelun kohteeksi on valittu oppikirjoja kansa ja keskikoulusta sekä lukiosta. Tutkimuksessa valitut oppikirjat on valittu opetuskäytön perusteella sekä sen mukaan, oliko niissä Latinalaista Amerikkaa koskevaa tietoa.
Tutkimusmetodina on käytetty pääosin historiallis-kvalitatiivista tarkastelutapaa, jolla on pyritty selvittämään niitä ja miten Latinalaista Amerikkaa käsitellään historian oppikirjoissa. Tutkimuksen yhtenä. päätarkoituksen on oppikirjojen sisällön selittämisen lisäksi etsiä erilaisia taustatekijöitä, jotka vaikuttivat oppikirjojen tapaan tarkastella Latinalaista Amerikkaa.
Tutkimusjaksot on jaettu selkeästi kansakoulun oppikirjoja käsittelevään osioon sekä oppikoulun historian kirjoja käsittelevään osioon. Kansakoulujen oppikirjat käsittelivät tätä aihetta ainoastaan Amerikan "löytämisen” yhteydessä, joten siltä osin tutkimus painottuu pääosin niiden syiden etsimiseen, jotka vaikuttivat Latinalaista Amerikkaa käsittelevän tiedon puuttumiseen oppikirjoista. Oppikoulujen historian oppikirjat on jakaantuneet aihepiireittäin erottuviin osioihin, kuten vanhat intiaanikorkeakulttuurit, Amerikan ”löytyminen” sekä sen seuraukset, Latinalaisen Amerikan itsenäistymisprosessi ja 1900-luvun kehitys.
Latinalaisen Amerikan historiallisen kehityksen kuvaaminen ennen 1800-lukua pysyi oppikirjoissa varsin vaatimattomana. Kouluissa vallitsi pitkään 1900-luvulla herbartilainen kasvatusperinne sekä isänmaan historian korostaminen. Latinalainen Amerikka katsottiin niin kaukaiseksi ja vieraaksi aiheeksi, ettei sen käsittelyä oppikirjoissa nähty tarpeelliseksi oppilaiden historiantietoisuuden kannalta. Taustalla oli myös Eurooppa-keskeinen ajattelutapa. Vasta uusien oppikoulujen oppiennätysten tullessa voimaan vuonna 1963, alkoi Latinalaisen Amerikan osuus historian oppikidoissa kasvaa. Toisaalta yksi kylmän sodan kulminaatiopisteistä oli vuonna 1962 tapahtunut Kuuban kriisi, joka nosti Latinalaisen Amerikan maailman laajuisesti kaikkien tietoisuuteen. Uusissa historian oppikirjoissa Latinalaisen Amerikan osuutta lisättiin ja sen historiallista tarkastelua laajennettiin. Oppikirjojen antama kuva Latinalaisesta Amerikan 1900-luvun historiasta olikin pääosin poliittista historiaa. Vieläkin oppikirjoissa "unohdettiin” lähes kokonaan Latinalaisen Amerikan alkuperäisasukkaiden kulttuurilliset saavutukset.
Latinalaisen Amerikan käsittelyyn ja käsittelyn niukkuuteen on oppikirjoissa löydettävissä useita eri taustatekijöitä. Näistä mainittakoon tärkeimpinä kouluhallinnon ohjaus, oppikirjojen tekijöiden omat taustavaikuttimet yleiset kasvatusperiaatteet maamme ulko- ja sisäpoliittinen kehitys sekä kansainvälinen tilanne. Myös aikaisemmalla historiankirjoituksella on merkittävä rooli oppikirjojen sisältöihin.
Avainsanat: Oppikirjatutkimus; Historian opetus; Suomen koululaitos; Latinalainen Amerikka; Kolmas maailma; Kolumbus; Atsteekit; Mayat; Inkat; Konkvistadorit; Kuuban ohjuskriisi 1962.