TURUN YLIOPISTO
Historian laitos

PERIKANGAS, ESKO: Miksi sepoy-kapina (1857-1858) syttyi intialaisen ja englantilaisen kulttuurin yhteentörmäys

Pro gradu tutkielma, 149 s., 5 liitos.
Yleinen historia
Tammikuu 1989
 

Tutkielmassani olen etsinyt vastausta kysymykseen, miksi Bengalin alkuasukassotilaat nousivat kapinaan vuonna 1857. Lähdin liikkeelle tutkimalla Englannin Itä Intian kauppakomppanian kehitystä sekä sen vaikutusta Intiassa. Ajallisesti tutkielmani painopiste on 1760-luvulta kapinaan. Tämän aikajakson kuluessa kauppa asemasta kehittyi imperiumi. Se toi mukanaan muutoksia, joiden seurauksena kaksi erilaista kulttuuria törmäsi yhteen: perinteisiin nojaava intialainen ja nopeasti kehittyvä englantilainen.

Käyttämäni lähteet ja kirjallisuus ovat pääosin englantilaisia ja intialaisia. Kirjallisuus ulottuu ajallisesti kapinavuosilta 1980 luvulle. Englannin parlamentin suhtautumista Intiaan vuodesta 1854 vuoteen 1860 olen tutkinut parlamentin keskustelupöytäkirjoista (Great Britain Parliamentary Debates). Aikalaiskirjallisuudesta tärkein on Henry MEADin teos The Sepoy Revolt vuodelta 1858. Tutkimuskirjallisuudesta kannattaa mainita MAJUMDARin, RAYCHAUDHURIn ja DATTAn teos An Advanced History of India sekä Michael EDWARDESin British India. Kapinatutkimuksista keskeiset tutkielmassani ovat SENin Eighteen FiftySeven sekä HIBBERTin The Great Mutiny. Merkittävä on myös C.A.BAYLYn toimittama teos Eric STOKESin Pohjois Intian kapina-alueita koskevista tutkimuksista The Peasant Armed.

Tutkimalla kauppakomppanian Intiaan luomia rakenteita löysin sepoy kapinan taustan. Kauppakomppania loi itsestään kuvan valloittajana kukistamalla ruhtinaskunnan toisensa jälkeen. Tämä huipentui vuonna 1856 Oudhin kuningaskunnan valloitukseen. Näiden valloitusten mukana tulivat englantilainen hallinto, talouden uudelleenjärjestelyt sekä erilaiset sosiaaliset uudistukset. Tämä kehitys järkytti paikallista yhteisöä tuhoamalla perinteisen kyläyhteisön ja uhkaamalla vuosituhantista uskontoa.

Tämä valtaisa muutos kasaantui Bengalin sepoyhin keväällä 1857. He olivat kotoisin Oudhista, kuuluivat maanomistajasukuihin ja korkeimpiin kasteihin. Sepoyt pelkäsivät tulevansa pakkokäännytetyiksi ja aloittivat kapinan. Oudhissa kapina saikin kansallisen luonteen, muualla sen sijaan se jäi paikallisen sotilaskahakoinnin tasolle.

Kapinaa on pidetty murrosvaiheena Intian historiassa: sen jälkeen valta siirtyi suoraan Englannin parlamentille ja ns. uusi Intia alkoi kehittyä. Siihen liittyi oleellisesti kansallistunteen syntyminen. Mielestäni sepoy-kapina kuitenkin on osa jo aiemmin alkanutta murrosta, jonka huipentumana on vuosi 1885 ja Intian Kansalliskongressin luominen.