TURUN YLIOPISTO
Historian laitos

PALONEN, ANTTI: Mahatma Gandhi (1869-1948) ja naisen asema Intiassa

Pro gradu tutkielma, 120 s.
Yleinen historia
Helmikuu 1990
 

Intian kongressipuolueen johtoon nousi vuonna 1920 Mahatma Gandhi (1869 1948). Hän oli saanut lakimieskoulutuksen vuosina 1888 1891 Lontoossa. Vuosina 1893 1914 hän toimi Etelä Afrikassa. Siellä hän aluksi toimi lakimiehenä, mutta luopui Asteittain asianajajan ammatista, sillä hän alkoi autella Etelä Afrikassa olevaa intialaista vähemmistöä, jota rotulait uhkasivat. Siellä hän kehitti poliittiseksi toimintamallikseen ei väkivaltaisen suoran toiminnan, jota hän kutsui nimellä satyagraha. Vuonna 1915 Gandhi palasi Intiaan, jossa hänen politiikkansa päämäärä oli Intian itsenäisyys.

Gandhin poliittisen toiminnan rinnalla kulki sekä uskonnollinen että sosiaalinen uudistustyö. Hän oli perusolemukseltaan uskonnollinen reformisti, jolle Poliittiset, sosiaaliset ja taloudelliset muutokset olivat vain uskonnollisen toiminnan muotoja. Myös moraalilla oli tärkeä osa Gandhin ajattelussa.

Naisen asema intialaisessa yhteiskunnassa oli ankea. Se perustui pitkälle uskonnollisiin määräyksiin ja tapoihin, jotka olivat muotoutuneet vuosisatojen kuluessa. Näitä tapoja olivat esimerkiksi lapsiavioliitot, purdah ja moniavioisuus, naisleskien avioitumiskielto ja naislesken poltto eli sati. Yleisesti ottaen nainen pyrittiin eristämään hindulaisessa yhteiskunnassa tiukasti kodin piiriin.

Gandhi vastusti kaikkia naisten alistamispyrkimyksiä. Hänen mukaansa mies ja nainen olivat tasa-arvoisia. Erityisesti häntä harmitti se, että naisten alistaminen tapahtui pitkälle uskonnon suojassa. Oli toki Gandhillakin naisajattelussaan oma "musta aukkonsa”. Se oli Gandhin suhtautuminen ehkäisyyn ja seksiin. Hän oli lähes täysin kumpaakin vastaan. Seksi oli hänen mielestään sallittua vain jälkeläisten saamiseksi.

Tutkielmassa kuvataan Gandhin naisemansipaatioajatusten luonnetta ja kehitystä sekä tarkastellaan, mikä oli näiden ajatusten asema Gandhin yhteiskunnallisessa ajattelussa. Tutkielmassa tarkastellaan myös sitä, miten naiskysymys ja itsenäistymispyrkimys nivoutuivat toisiinsa, Gandhin ajattelussa. Gandhin henkilökohtaiset naissuhteet käsitellään myös. Naisen asemaa tarkastellaan Gandhin näkökulmasta.

Pääasiallisina alkuperäislähteinä on käytetty Gandhin artikkeleita, puheita ja kirjeitä. Tärkeä lähde oli myös Gandhin omaelämäkerta. Naisen asemasta Intiassa yleensä oli saatavilla kiitettävästi tutkimuskirjallisuutta mutta sen sijaan tämän tutkielman aihepiiristä ei tutkimuskirjallisuutta ollut.