TURUN YLIOPISTO
Historian laitos

PALO HANNELE: Englantilainen matkailija ja hänen Ranskansa 1800 luvun lopulla (1860-1900)

Syventävien opintojen tutkielma 268 s., liitesivut
Yleinen historia
Toukokuu 1992
 

Tutkimus selvittää englantilaisten matkailua ja Ranskaa heidän matkailukohteenaan. Työn ajallinen rajaus perustuu lähinnä matkustusedellytyksissä tapahtuneisiin muutoksiin 1800 luvun jälkipuoliskolla.

Matkailun historia kuuluu kiinteästi vapaa ajan historian tutkimukseen. Tutkimus on luonteeltaan perustutkimusta, joka perustuu pääasiassa painettuun alkuperäismateriaaliin. Luotettavimpana lähdemateriaalina pidettiin ajan sivistyneistön kirjekokoelmia. Ajan opaskirjoista sai paljon tietoa. Lisäksi on käytetty matkakirjallisuutta, aikakauslehtien artikkeleita ja elämänkertoja.

Tutkimuksen perustaksi selvitettiin ensin matkustamisen edellytyksiä ja englantilaisia matkustajina. Tämän jälkeen tutkittiin Ranskaa heidän lomailukohteenaan.

Tutkimuksessa päädyttiin siihen tulokseen, että matkailumahdollisuudet lisääntyivät tutkimusaikana ja matkailu helpottui. Englantilaiset olivat merkittävä matkailijaryhmä, koska maan vauraus 1800 luvulla loi heille taloudellisen pohjan matkustamiselle. Vauraana matkailijaryhmänä he myös matkustaessaan muokkasivat matkustamisen käytäntöjä. Ehkä merkittävintä myöhemmälle turismille oli englantilaisen Thomas Cookin aloittama ryhmämatka ja matkatoimistotoiminta. Vaurauden lisäksi englantilaisilla oli myös halu matkustaa. Englannin kosteat ja koleat ilmasto olot, likaiset teollisuuskaupungit ja osittain edellisistä johtuva Englannissa yleinen keuhkotauti antoivat syyn matkailla ulkomailla. Mantereella heitä taas houkutteli paremmat ilmasto olosuhteet, loisteliaat kylpylät ja kulttuuri ja tietysti kaiken tämän luoma vaihtelu ja virkistys.

Englantilaiset matkailijat saivat mantereella matkustaessaan ylimielisen maineen. Heidän menestyksensä siirtomaakilpailussa ja maan vauraus yleensä kasvatti heidän itsevarmuuttaan.

Englantilaiset olivat perinteisesti kiinnostuneita Pariisista ja Luoteis Ranskan osista, jotka olivat lähimpänä omaa maata. Rivierasta tuli tutkimusaikana englantilaisten keskuudessa erittäin suosittu lomailupaikka. Ranskan lukuisat vuoristoseudutkin kiinnostivat englantilaisia, vaikka monille englantilaisille matkailijoille Sveitsi oli tärkeämpi vuoristomatkailukohde. Vuoristoseuduilla käytiin pääasiassa kylpylälomalla, mutta Alpeilla myös harrastamassa vuoristokävelyretkiä ja vuorikiipeilyä.