TURUN YLIOPISTO
Historian laitos

PAHIKAINEN; SEIJA: Amerikkalaisen ja suomalaisen naisliikkeen yhteydet ennen I maailmansotaa.

Pro gradu tutkielma.111 s.
Yleinen historia
Toukokuu 1989.
 

Tutkielmassa tarkastellaan amerikkalaisen ja suomalaisen naisliikkeen yhteyksiä ja amerikkalaisen naisasialiikkeen aatteiden välittymistä Suomeen. Amerikkalainen naisasialiike muotoutui jo ennen 1800 luvun puoltaväliä saatuaan kimmokkeen abolitionistien kongressista Lontoossa, jossa naisia ei päästetty esiintymään. Muutamat mukana olleet naiset päättivät perustaa vuonna 1848 Seneca Fallsissa liikkeen taistelemaan naisen aseman parantamiseksi. Taloudelliset ja sosiaaliset kysymykset sekä äänioikeustaistelu olivat keskeisiä naisten ajamia asioita. Suomeen naisasialiike perustettiin vuonna 1884. Tietoja naisasialiikkeestä ja sen toimintaperiaatteista suomalaiset saivat Amerikassa vierailleiden naisten kautta. Suomessa naisasialiikke sai alkunsa koulukysymyksestä.

Amerikkalainen naisasialiike oli johtavassa asemassa koko tarkastelu ajanjakson levittäen naisasia-aatetta ympäri maailman. Amerikkalaiset naiset olivat keskeisessä asemassa perustettaessa kansainvälisiä organisaatoita. Alkujaan kongressien pito paikka oli vallan Amerikan mantereella. Suomalainen naisasialiike oli vastaanottavana puolena amerikkalaisille aatteille ja toiminnalle. Maiden naisasiayhdistysten historia oli melko samankaltainen liikkeiden hajotessa 1800 luvulla, tosin Amerikassa tapahtui uudelleen yhdistyminen kun taas Suomessa naiset jakaantuivat enemmän perustaessaan puolueiden alaisia naisjärjestöjä. Suomi toimi sikäli esimerkkimaana, että vuonna 1906 suomalaiset naiset saivat äänioikeuden ensimmäisten joukossa, Amerikasta lehtien välityksellä saatu kuva itsenäisestä, asioihinsa vaikuttavasta naisesta toteutui Suomessa aiemmin kuin Amerikassa.