TURUN YLIOPISTO
Historian laitos / Humanistinen tiedekuntaPro gradu-tutkielma, 130 s., 1 liites.
Yleinen historia
Toukokuu 2002
Tutkielmassa selvitettiin Suomen Sosialidemokraatin, Kansan Uutisten, Tiedonantajan, Arbetetin, Ny Dagin sekä Norrskensflammanin suhtautumista Tshekkoslovakian vuosien 1968-1969 tapahtumiin. Tutkimuksessa yhdistettiin kaksi eri tutkimushistoriaa: suomettumisen ja Tshekkoslovakian miehityksen. Tutkielman perushypoteesina oli, että tarkastelun kohteena olleiden suomalaisten vasemmistolehtien kirjoittelussa ilmeni itsesensuuria Tshekkoslovakian tapahtumien ja Neuvostoliiton osalta verrattuna ruotsalaisiin vasemmistolehtiin. Oletusarvona oli, että ruotsalaisten vasemmistolehtien ei tarvinnut vältellä todellisia mielipiteitään kirjoituksissaan maantieteellisen sijaintinsa vuoksi toisin kuin suomalaisten.Hypoteesin testaamiseksi käytettiin metodina lähivertailua Suomen ja Ruotsin välillä, minkä vuoksi lehtien Tshekkoslovakiaa koskevien artikkeleiden määriä ja niiden julkaisusyklejä vuosina 1968-1969 tarkasteltiin ensinnäkin kvantitatiivisen sisältöanalyysin avulla. Toisekseen hypoteesiin etsittiin vastausta kvalitatiivisen tekstianalyysin avulla siten, että tarkasteltiin vasemmistolehtien antamaa kuvaa Prahan keväästä, Tshekkoslovakian miehityksestä ja Tshekkoslovakian tilanteen normalisoinnista syksyllä 1968. Kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten sisältöanalyysien tuloksia eriteltiin puolestaan tavoite- ja motiivianalyysin avulla.
Kvantitatiivisen sisältöanalyysin avulla ei kyetty toteamaan, että itsesensuuria olisi esiintynyt suomalaisissa vasemmistolehdissä. Määrä ei korvannut laatua, sillä itsesensuurin esiintymistä ei voida todeta yksioikoisesti pääkirjoitusten lukumäärien nojalla. Toisekseen suomalaisten ja ruotsalaisten vasemmistolehtien pääkirjoituksista ja uutisista muodostetut kuukausittaiset syklit eivät poikenneet olennaisesti toisistaan.
Kvalitatiivisen tekstianalyysin nojalla todettiin puolestaan, että Tshekkoslovakian miehityksen kohdalla oli Suomen Sosialidemokraatin pääkirjoituksissa ajoittain havaittavissa pitkälle vietyä ymmärtämistä Neuvostoliittoa kohtaan. Kansan Uutiset tuomitsi Tshekkoslovakian miehityksen, mutta syksyn kuluessa sen kanta kääntyi Neuvostoliiton toiminnalle myönteiseksi. Samalla todettiin, ettei ruotsalaisissa vasemmistolehdissä ilmennyt itsesensuuria.
Tutkimustuloksen nojalla ei voitu sanoa eksaktisti oliko hypoteesi oikein, ainoastaan kuinka paljon se oli oikein. Suomen Sosialidemokraatin ja Kansan Uutisten kirjoittelussa ilmeni itsesensuuria, mutta vain ajoittain. Itsesensuurin yleistäminen kokonaisuudessaan tai edes osittain suomalaisia sanomalehtiä koskevaksi ilmiöksi Tshekkoslovakian tapahtumien yhteydessä todettiin lisäksi mahdottomaksi.
Asiasanat: Itsesensuuri, suomettuminen, Tshekkoslovakia, vasemmistolehdet.