TURUN YLIOPISTO
Historian laitos

PAATERO, SAARA: Merentakaisia provinsseja vai alistettuja siirtomaita? Portugalin siirtomaakysymys YK:n yleiskokouksen keskusteluissa vuosina 1966- 1974

Pro Gradu- tutkielma, 124 s., 2 liites.
Yleinen historia
Marraskuu 2007
 

Tutkimukseni aiheena oli Portugalin siirtomaakysymys YK:n yleiskokouksen keskusteluissa vuosina 1966-1974. Portugalin siirtomaat saivat runsaasti huomiota yleiskokouksessa, koska Portugali kieltäytyi luopumasta siirtomaistaan, vaikka muut siirtomaavallat olivat omista siirtomaistaan suurelta osin luopuneet. Tilanne kärjistyi etenkin Guinea-Bissaussa, Angolassa ja Mosambikissa, kun paikalliset vapautusliikkeet aloittivat 1960-luvun alkuvuosina sissisodan Portugalia vastaan maiden vapauttamiseksi. Turvallisuusneuvosto ei tehnyt merkittäviä ratkaisuja tilanteen selvittämiseksi, mutta yleiskokous käsitteli Portugalin siirtomaaongelmaa vuosittain.

Olen tutkinut työssäni miten yleiskokouksessa käsiteltiin Portugalin siirtomaakysymystä. Tärkeitä kysymyksiäni ovat olleet mistä Portugalia syytettiin ja miten Portugali puolusti toimintaansa? Miksi Portugalin siirtomaapolitiikkaa vastustettiin? Olen myös tutkinut miten tilannetta haluttiin ratkaista ja millaisiin ratkaisuyrityksiin yleiskokous päätyi. Uskottiinko ratkaisun olevan ylipäätään mahdollinen? Ketkä olivat Portugalin puolella ja ketkä vastaan? Aihetta on tutkittu aiemminkin, mutta oman tutkimukseni kohteeksi valittu ajanjakso on jäänyt aikaisempien tutkimusten ulkopuolelle. Lähdeaineistonani ovat olleet YK:n yleiskokouksen kolmannen ja neljännen komitean sekä täysistunnon keskustelupöytäkirjat, päätöslauselmat ja YK:n vuosikirjat.

Tutkimukseni tuloksena selvisi, että Portugalia syytettiin vanhanaikaisesta politiikasta, kun se piti kiinni siirtomaistaan vastoin yleistä kansainvälistä tilannetta. Siirtomaa-ajan katsottiin olevan ohi. Portugalia syytettiin myös siirtomaiden huonoista oloista ja mustaa alkuperäisväestöä sortavasta politiikasta. Portugali perusteli oikeuttaan siirtomaihin YK:n peruskirjalla ja Portugalin perustuslailla, joka määritteli siirtomaa-alueet Portugalin provinsseiksi. Portugalin toimintaa vastustivat erityisesti Afrikan ja Aasian maat sekä sosialistiset maat. Etelä-Afrikka sekä Portugalin yhteistyökumppanit NATO:sta olivat Portugalin tukena yleiskokouksessa. Portugalin vastustajat halusivat määrätä Portugalille taloudellisia sanktioita ja eristää maan kansainvälisestä yhteistyöstä. Monet Afrikan maat uskoivat muutoksen syntyvän ainoastaan siirtomaiden vapautussotien kautta ja niiden mielestä YK:n olisi pitänyt tukea mahdollisimman paljon vapautusliikkeitä. Maltillisemmat uskoivat kansainvälisen mielipiteen vaikuttavan Portugaliin. Keskustelun tuloksena yleiskokous hyväksyi päätöslauselmia, joissa kannustettiin maita katkaisemaan suhteensa Portugaliin ja estämään sotatarvikkeiden sekä taloudellisen avun anto Portugalille. Portugalin oikeistohallitus syrjäytettiin vallankaappauksessa vuonna 1974. Uusi hallitus antoi siirtomaille itsenäisyyden vuosina 1974-1975.

Asiasanat: YK – Portugali – yleiskokous – dekolonisaatio – siirtomaat