TURUN YLIOPISTO
Historian laitos
OUTINEN, JYRKI KALERVO: Köyhän aateliston kuva l´abbé Coyer`n teoksissa La Noblesse commerçante ja Développement & défence de la Noblesse commeçante (1756-57)
Pro gradu -tutkielma, 139 s.
2 liites.
Yleinen historia
Toukokuu 1997
Tutkielma käsittelee Ranskan 1700-luvun köyhää maalaisaatelistoa, siitä muodostettua kuvaa kahdessa kirjallisessa lähteessä ja näiden kirjoittajan l´abbé Gabriel Francois Coyer`n (1707-82) näkökulmaa kuvaamastaan köyhästä aatelistosta. Mikä oli köyhän aateliston kirjallisen kuvan sisältö ja luonne? Miksi kuva koostui näistä asioista ja näkökulmista?
Tutkimusmenetelmänä on systemaattinen lähdetekstien sisällön ja merkitysten analyysi sekä kontekstuaalinen selittämistapa. Tekstien sisältöä analysoidaan seuraavan kuvamääritelmän avulla: Coyer`n saama kuva suhteessa hänen kirjoittamaansa ja lukijoille annettuun kuvaan on yhdistetty monitasoisempaan malliin, jossa köyhästä aatelistosta on saatu ensin oletettuja irrallisia havaintoja, joista ymmärrys on muodostanut ajatellun tai kuvitellun kuvan, ja joka sitten on suodattunut lähteisiin kirjoitettuna kuvana, ja lukija(t) taasen ovat saaneet tai muodostaneet luetun kuvan.
Päälähteistönä ovat teokset La Noblesse commerçante (1756) ja sen jatko-osa Développement & défence de la Noblesse commerçante (1757). Näihin liittyy ajallisesti ja temaattisesti polemiikki- ja vastakirjoittelua (1756-59). Tärkeitä tutkimuslähteitä ovat Christian CHEMINADE´in tutkimus l´abbé Coyer´sta, Guy CHAUSSINAUD-NOGARET´n yleisteos 1700-luvun aatelistosta, Jean MEYERin ja Michel NASSIET´n tutkimukset Bretagnen aatelistosta, Pierre DE VAISSIÈRE´in teos maalaisaatelistosta. Kuvan kontekstuaalistamisessa keskeisiä teoksia ovat Louis ALTHUSSERin kirjoitus ideologioista ja Norbert ELIASin hovikulttuuritutkimus.
Köyhän aateliston kuva on ideologinen eikä sisällä yhtä paljon empiiristä taloudellis-sosiaalista tietoa kuin esim. tilastot. Kuva on kuitenkin kokonaisvaltainen ja koherentti, suuressa määrin kompilaatio, yleissävyltään negatiivinen. Halveksunta johtuu Coyer´n kriittisestä tai puolittain halveksivasta suhtautumisesta aatelistoon yleensä, mutta myös Coyer´n saamasta tilauksesta kirjoittaa pamfletti, jossa kannustetaan maalaisaatelistoa osallistumaan kaupankäyntiin. Köyhä aatelisto -kuva koostuu maalaisaateliston militaristisuuden, vanhoillisuuden ja kokonaisvaltaisen kaupankäyntivihamielisyyden pohjalle ja niiden kritisoimiselle sekä käyttämiselle em. kaupankäyntiin kannustamisen tukena. Kuvan sisältö ja näkökulma johtuu siitä, että 1700-luvun ranskalaissivistyneistö suhtautui halveksuen maalaisaatelistoon, ja kaikkeen mikä oli maalaista, rahvaanomaista, kansaan ja alempiin yhteiskuntaryhmiin liittyvää, eikä heidän omaan elämänpiiriinsä kuuluvaa. Tämä ei ole ristiriidassa 1700-luvun lopun esiromanttisen pastoraalisen luontoeksotismin kanssa; idealisoitu epätodellinen oli silmien sulkemista todellisuudelle.