TURUN YLIOPISTO
Historian laitos
ÖSTDAHL, NINA: Tiedonkulku ja siirtolaislehdistö. Suomen jatkosota amerikansuomalaisessa lehdistössä.
Pro gradu -tutkielma, 116s., 6 liites.
Yleinen historia
Toukokuu 1994
Tutkimusaiheena tässä pro gradu -työssä on tiedonkulku Suomesta jatkosodan aikana Yhdysvaltain suomalaissiirtolaisille. Pääasiallisena tavoitteena on selvittää, miten siirtolaislehdet saivat materiaalia Suomesta toisen maailmansodan vaikeissa olosuhteissa. Erityisesti Suomen ja Yhdysvaltain vastakkaisasetelma sodassa tekee kysymyksestä mielenkiintoisen. Lisäksi tutkitaan tiedotusoloja yleisesti ja amerikansuomalaisen lehdistön asenteita Suomea kohtaan.
Päälähteinä ovat amerikansuomalaiset sanomalehdet Työmies, Raivaaja ja Amerikan Suometar. Myös Turun yliopiston yleisen historian laitoksen siirtolaiskirjekokoelmat, Suomi-Seura r.y:n ja ulkoministeriön arkistomateriaali ovat lähteinä. Tutkimuskirjallisuudesta keskeisimpiä ovat Seikko ESKOLAn tutkimus Yhdysvaltain lehdistö ja Suomen kriisi keväästä 1941 Pearl Haboriin ja Timo JOUTSAMOn pro gradu työ Amerikansuomalaiset ja Suomen talvisota.
Keskeisinä tuloksina tässä tutkimuksessa ovat jatkosodan aikainen tiedonkulun monipuolisuus niin aiheissa kuin reiteissäkin, joita myöten tieto kulki. Ruotsi oli yleisesti käytetty tietolähde siirtolaislehdistön keskuudessa. Tavallisin tiedotusväline Atlantin yli oli sähke, mutta myös radion osuus oli merkittävä. Tiedotus toimi koko sodan ajan, mutta postiliikenteen osalta yhteydet olivat poikki koko vuoden 1943. Lisäksi oli havaittavissa, että tiedon kulku, erityisesti postin osalta, oli estyneempää Yhdysvalloista Suomeen kuin Suomesta Yhdysvaltoihin.
Eri siirtolaisryhmien asenteet Suomea kohtaan tulevat myös selvästi ilmi. Amerikan Suometar pysyi koko sodan ajan Suomen ratkaisujen puolustajana, ja se pyrki kirjoituksillaan luomaan positiivista kuvaa Suomesta. Vastaavasti se suhtautui hyvin kielteisesti Neuvostoliittoon. Raivaaja toimi aktiivisesti Suomen puolustamiseksi, mutta se oli varovaisempi lausunnoissaan ja korosti Yhdysvaltain ensisijaisuutta isänmaana. Työmies toi julki vihansa Suomea kohtaan. Sen mukaan Suomi oli fasistinen maa, jota vastaan Yhdysvaltojen pitäisi aloittaa sota.
Kun vertaa tämän tutkimuksen tuloksia esimerkiksi Seikko ESKOLAn tuloksiin, niin huomaa selvän eron tiedonvälityksessä. ESKOLA tutki tilannetta ennen Yhdysvaltain liittymistä toiseen maailman sotaan, ja hänen tutkimuskohteenaan oli englanninkielinen Yhdysvaltain valtalehdistö. Amerikansuomalaiset lehdet eivät käyttäneet saksalaisten tiedotusorganisaatiota juuri lainkaan, kun taas valtalehdet olivat sitä hyödyntäneet runsaasti Suomesta uutisoidessaan. Asenteiden osalta siirtolaislehdet olivat jatkosodassa pitkälti samoilla linjoilla kuin talvisodan aikanakin, mikä käy ilmi vertaillessa JOUTSAMOn tutkimusta ja tätä tutkielmaa.