TURUN YLIOPISTO
Historian laitos
OJANEN, JUHA: MEXICO AGAIN DARKENS THE DIPLOMATIC SKY - The New York Timesin välittämä kuva Meksikon ja USA:n välisistä suhteista vuosina 1925-1928
Pro gradu -tutkielma, 120 s., 6 liites.
Yleinen historia
Toukokuu 1996
Yhdysvallat oli useiden vuosikymmenien aikana sijoittanut valtavat pääomat Meksikoon, lähinnä öljyteollisuuteen, mutta myös kaivoksiin, maanviljelyyn, rautateihin jne. Meksikon vallankumouksen yhteydessä maalle säädettiin vuonna 1917 uusi perustuslaki, joka mahdollisti maan luonnonvarojen palautumisen kansakunnalle. Perustuslain säännöksiä ei kuitenkaan pantu täytäntöön ennen vuodenvaihdetta 1925-1926. Tuolloin presidentti Plutarco Calles päätti katkaista maansa taloudellisen riippuvuuden ulkovalloista. Meksikon ja USA:n välille syntyi omistusoikeuskiista, jonka ytimenä oli kysymys siitä, voiko maa kansallistaa sellaista omaisuutta, jonka on ennen perustuslain voimaanastumista itse sallinut toisen maan kansalaisten omaisuudeksi. Suhteita heikensivät myös Meksikon käymä taistelu maansa katolisen kirkon vaikutusvaltaa vastaan ja sen Nicaraguan vallankumouksellisille antama aseellinen apu. Yhdysvallat tulkitsi naapurimaansa toiminnan ajan hengen mukaisesti kommunistiseksi.
Tarkastelen työssäni johtavan amerikkalaisen sanomalehden, The New York Timesin, välittämää kuvaa Meksikon ja USA:n välisistä suhteista vuosina 1925-1928. Pyrin saamaan selville, miten Times sijoittui kiistojen aikana amerikkalaisessa mielipidekentässä sekä sitä, miten se suhtautui maansa hallitukseen, Meksikon hallitukseen, meksikolaisiin ja kiistan ratkaisuyrityksiin. Aion myös selvittää, oliko Times valmis kiihkeimpien amerikkalaisten tavoin sotilastoimiin vai kykenikö se malttamaan mielensä ja keskittymään maansa hallituksen tavoin poliittiseen painostukseen. Tutkimus on samalla lehden antaman kuvan totuudenmukaisuuden tutkimista. Lisaksi tarkastelen sitä, miten itsenäinen tarkkailija NYT pystyi olemaan.
Times halusi tukea maansa hallitusta kaikissa tilanteissa. Se luotti siihen lähestulkoon täydellisesti ja tästä osoituksena oli valmis lopettamaan kiistat Meksikon kanssa samaan aikaan USA:n hallituksen kanssa. Se ei uskaltanut jäädä öljy-yhtiöiden tavoin vaatimaan vielä suurempia oikeuksia, vaan halusi pysyä Washingtonin kanssa rintamassa. Lehti suhtautui koko kriisin ajan tilanteeseen rauhanomaisesti. Se ei ollut halukas sotilaiden lähettämiseen Nicaraguaan eikä puuttumaan Meksikon uskontokiistaan. Omistusoikeudet olivat konservatiiviselle Timesille kaikki kaikessa. Meksiko kylläkin nähtiin lähes koko tutkittavana olleen ajanjakson aikana kommunistisena ja tarkkailua vaativana valtiona, mutta vasta amerikkalaisten omaisuuteen puuttuminen sai NYT:n puolustuskannalle. Johtuen läheisestä suhteestaan hallitukseen sen tarjoamat värittyneet ja jopa totuudenvastaiset näkemykset pääsivät toisinaan lehden sivuille. Se varjeli kuitenkin visusti omaa itsenäisyyttään.