TURUN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta Historian laitos NYGÅRD, ANTTI-JUSSI: Kauppapolitiikkaa vai poliittista kauppaa? Suomen ja Viron kauppasopimusneuvottelut 1923–1931. Pro gradu -tutkielma, 123 s. Yleinen historia Heinäkuu 2009 Työni aiheena on Suomen ja Viron kauppasopimusneuvottelut vuosina 1923–1931. Ensimmäinen kauppasopimus solmittiin vuonna 1921 ja sen irtisanomista alettiin vaatimaan jo puoli vuotta ratifioinnin jälkeen. Tutkin, oliko poliittisilla tekijöillä vaikutusta kauppaneuvottelujen epäonnistumiseen 1920-luvun aikana. Lisäksi selvitän, miksi juuri vuonna 1930 onnistuttiin solmimaan maataloustuotteita koskenut lisäsopimus ja miten vuonna 1931 valmistunut kokonaan uusi kauppasopimus erosi vanhasta sopimuksesta. Tutkimus perustuu Suomen ulkoasiainministeriön lähteisiin, joista on käytetty kauppaneuvotteluja koskevaa kokoelmaa, Tallinnan lähetystön raportteja sekä kauppasopimuskomitean asiakirjoja. Työssä on lisäksi käytetty Viron ulkoasianministeriön digitoituja asiakirjoja sekä artikkeleita ja muita pienpainatteita. Maiden väliset kaupalliset suhteet olivat ongelmalliset lähes koko ensimmäisen kauppasopimuksen voimassaoloajan. Maataloustuottajain Keskusliitto halusi irtisanoa kauppasopimuksen ja sai tukea maalaisliiton Juho Sunilalta. Viron kauppasopimus nostettiin aina esiin puhuttaessa laajemmin maatalouden suojelutulleista. Neuvottelut sopimuksen uusimiseksi vuonna 1925 epäonnistuivat, koska suomalaiset olivat erimielisiä tarkistamisen tarpeellisuudesta. Syytettiin Suomen viennin passiivisuutta ja vedottiin kansainvälisen maineen tahraantumiseen. Jatkossa Suomen neuvottelualoitteet olivat riippuvaisia hallituspohjasta. Aloite uusista neuvotteluista tehtiin syksyllä 1928 nimenomaan maalaisliittolaisen hallituksen aloitteesta. Vuodenvaihteen 1929-1930 neuvotteluissa virolaiset yrittivät käyttää jälleen hyväkseen Suomen erimielisyyksiä, mutta lama oli ajanut poliitikot maataloustullien kannattajiksi. Loppuvuodesta 1929 riidanaiheeksi nousi perunatulli, mutta varsinaisissa neuvotteluissa siitä ei tullut ongelmaa. Virolaisten halu säilyttää hyvät välit Suomeen sai virolaiset myöntymään suomalaisten vaatimuksiin. Suurin muutos vuoden 1931 kauppasopimuksessa oli Baltian klausuuli. Ensimmäiseen kauppasopimukseen sisältyi ajatus Suomen ja Baltian maiden välisestä taloudellisesta yhteistyöstä. Suomi kuitenkin perääntyi poliittisen yhteistyön epäonnistuttua myös tästä yhteiseen talousalueeseen tähdänneestä toiminnasta. Viro halusi vuoden 1931 sopimukseen niin sanotun Baltian klausuulin, joka tarkoitti käytännössä lopullisesti Baltian taloudellisen yhteistyön ulkopuolelle jäämistä. Asiasanat: Viro, Baltia, Suomi, kauppasuhteet, kauppasopimukset, kansainväliset suhteet, tullipolitiikka, 1920-luku, 1930-luku.