TURUN YLIOPISTO
Yleisen historian laitos
NURMIKKO MARJA: Hitlerin valtaannousu aikalaisten muistelmissa.
Laudatur tutkielma, 166 s. , 4 liites.
Yleinen historia
Syyskuu 1986
Tutkielma tarkastelee Hitlerin aikalaisten muistelmissaan esittämiä käsityksiä
tämän valtaannousuun liittyneistä sisäpoliittisista tekijöistä. Näkemyksiä
verrataan toisaalta tuolloiseen kansallissosialistiseen propagandaan,
toisaalta länsimaiseen ja marxilaiseen historiantulkintaan Saksan sisäisestä,
kehityksestä vuosina 1930-1933.
Aineiston 48 muistelijasta neljätoista edustaa kansallissosialisteja,
esimerkkeinä von Ribbentrop, von Schirach ja Frank. Yksitoista kuuluu armeijan
johtoon, kuten mm. Dönitz, Guderian ja Keitel. Loput ovat poliittisen elämän
eri aloilta, esim. Brüning, von Papen, Löbe ja Schacht. Paino poliitikkojen
valinnassa on kuitenkin tarkoituksellisesti tuolloisessa vasemmistossa.
Ajallisen muutoksen arvioimiseksi muistelmat jaoteltiin laadinta ajankohtansa
mukaan kolmeksi ryhmäksi. Ensimmäisen muodostavat vuoden 1945 loppuun mennessä
kirjoitetut teokset. Toinen koostuu nk. kylmän sodan ajalta peräisin olevista
muistelmista ja kolmas vuoden 1963 jälkeisistä omaelämänkerroista.
Propaganda aineistoa koottiin Mein Kampf teoksesta, Völkische Beobachterin
artikkeleista ja NSDAP:n puolueohjelmasta. Tutkimuskirjallisuuden valinnassa
pitäydyttiin tunnustettuihin yleisteoksiin, esim. Bracherin, Bullockin,
Stachuran, Rugen, Kühnlin ja Kitchenin tutkimuksiin. Kolme viimeistä edustaa
marxilaista tulkintaa.
Tutkielmassa painottuneita, muistelijoiden nimeämiä tekijöitä Hitlerin
valtaannousussa ovat kommunismin kasvun uhka, talouselämän ongelmat,
sisäpoliittinen hajaannus ja Adolf Hitlerin persoona. Näihin
erikoiskysymyksiin perehtyneitä tutkijoita ovat mm. Bergsträsser, Langer,
Chicon ja Fest.
Muistelijoiden käsitykset eri tekijöiden merkityksestä painottuvat eri tavoin.
Hitlerin kannattajat korostavat tämän henkilökohtaista panosta ja kommunismin
uhkaa. Sodanjohdon edustajat tähdentävät kommunismin kasvun tuomaa
sisällissodan vaaraa kun taas poliitikot keskittyvät taloudellisiin ja
sisäpoliittisiin kysymyksiin.
Aikaperspektiivi toimi siten, että mitä pidempi aikaväli on, sitä
vähäeleisempänä kansallissosialistinen into näkyy. Toisaalta kriittisetkin
äänenpainot käyvät laimemmiksi ja pyrkimys objektiivisuuteen ilmeiseksi.
Kansallissosialistinen propaganda ei tunnukestävän ajallista välimatkaa.
Yhteistä kaikille muistelijoille on näkemys taloudellisten vaikeuksien,
erityisesti työttömyyden, merkityksestä fasismia tukeneena tekijänä. Kaikki
kirjoittajat sivuuttavat juutalaiskysymyksen. Kukaan ei myöskään tunne
henkilökohtaista vastuuta tapahtumista tai usko itsellään olleen
vaikutusmahdollisuuksia. Erikoisen voimakkaasti tämä ilmenee armeijan
edustajien omaelämänkerroissa. Yleisvaikutelmaksi jää, että pohtiessaan
vastuukysymyksiä kirjoittajat mielellään näkevät ratkaisevat päätökset
poliittisen vastapuolen tekeminä. Muistelmakirjallisuus on ensisijaisesti
mielipidekirjallisuutta, jonka heikkous ja voima on sen subjektiivisuudessa.