TURUN YLIOPISTO
Yleisen historian laitos
NURMIKKO MARJA: Hitlerin valtaannousu aikalaisten muistelmissa.
Laudatur tutkielma, 166 s. , 4 liites.
Yleinen historia
Syyskuu 1986
Tutkielma tarkastelee Hitlerin aikalaisten muistelmissaan esittämiä käsityksiä tämän valtaannousuun liittyneistä sisäpoliittisista tekijöistä. Näkemyksiä verrataan toisaalta tuolloiseen kansallissosialistiseen propagandaan, toisaalta länsimaiseen ja marxilaiseen historiantulkintaan Saksan sisäisestä, kehityksestä vuosina 1930-1933.
Aineiston 48 muistelijasta neljätoista edustaa kansallissosialisteja, esimerkkeinä von Ribbentrop, von Schirach ja Frank. Yksitoista kuuluu armeijan johtoon, kuten mm. Dönitz, Guderian ja Keitel. Loput ovat poliittisen elämän eri aloilta, esim. Brüning, von Papen, Löbe ja Schacht. Paino poliitikkojen valinnassa on kuitenkin tarkoituksellisesti tuolloisessa vasemmistossa.
Ajallisen muutoksen arvioimiseksi muistelmat jaoteltiin laadinta ajankohtansa mukaan kolmeksi ryhmäksi. Ensimmäisen muodostavat vuoden 1945 loppuun mennessä kirjoitetut teokset. Toinen koostuu nk. kylmän sodan ajalta peräisin olevista muistelmista ja kolmas vuoden 1963 jälkeisistä omaelämänkerroista.
Propaganda aineistoa koottiin Mein Kampf teoksesta, Völkische Beobachterin artikkeleista ja NSDAP:n puolueohjelmasta. Tutkimuskirjallisuuden valinnassa pitäydyttiin tunnustettuihin yleisteoksiin, esim. Bracherin, Bullockin, Stachuran, Rugen, Kühnlin ja Kitchenin tutkimuksiin. Kolme viimeistä edustaa marxilaista tulkintaa.
Tutkielmassa painottuneita, muistelijoiden nimeämiä tekijöitä Hitlerin valtaannousussa ovat kommunismin kasvun uhka, talouselämän ongelmat, sisäpoliittinen hajaannus ja Adolf Hitlerin persoona. Näihin erikoiskysymyksiin perehtyneitä tutkijoita ovat mm. Bergsträsser, Langer, Chicon ja Fest.
Muistelijoiden käsitykset eri tekijöiden merkityksestä painottuvat eri tavoin. Hitlerin kannattajat korostavat tämän henkilökohtaista panosta ja kommunismin uhkaa. Sodanjohdon edustajat tähdentävät kommunismin kasvun tuomaa sisällissodan vaaraa kun taas poliitikot keskittyvät taloudellisiin ja sisäpoliittisiin kysymyksiin.
Aikaperspektiivi toimi siten, että mitä pidempi aikaväli on, sitä vähäeleisempänä kansallissosialistinen into näkyy. Toisaalta kriittisetkin äänenpainot käyvät laimemmiksi ja pyrkimys objektiivisuuteen ilmeiseksi. Kansallissosialistinen propaganda ei tunnukestävän ajallista välimatkaa.
Yhteistä kaikille muistelijoille on näkemys taloudellisten vaikeuksien, erityisesti työttömyyden, merkityksestä fasismia tukeneena tekijänä. Kaikki kirjoittajat sivuuttavat juutalaiskysymyksen. Kukaan ei myöskään tunne henkilökohtaista vastuuta tapahtumista tai usko itsellään olleen vaikutusmahdollisuuksia. Erikoisen voimakkaasti tämä ilmenee armeijan edustajien omaelämänkerroissa. Yleisvaikutelmaksi jää, että pohtiessaan vastuukysymyksiä kirjoittajat mielellään näkevät ratkaisevat päätökset poliittisen vastapuolen tekeminä. Muistelmakirjallisuus on ensisijaisesti mielipidekirjallisuutta, jonka heikkous ja voima on sen subjektiivisuudessa.