Nummi, Peeter

TURUN YLIOPISTO
Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos/ Humanistinen tiedekunta

NUMMI, PEETER: Maskuliinisuutta etsimässä. Ranskan muukalaislegioonan arki kokemushistorian kuvaamana 1950-luvulta vuoteen 2010

Pro gradu- tutkielma, 127 sivua
Yleinen historia
Toukokuu 2011


Ranskan muukalaislegioonasta saadut tiedot ovat aikojen saatossa perustuneet pitkälti myytteihin, populaariviihteeseen ja legioonasta tehtyihin historiikkeihin. Tutkielmani avannee tuoreen näkökulman Ranskan muukalaislegioonasta uuden sotahistorian kautta, jossa tarkastellaan tavallisten englannin- ja suomenkielisten sotilaiden arkisia kokemuksia legioonasta - 1950-luvulta vuoteen 2010 - heidän muistelmiensa antaman kuvan mukaan sekä millä tavalla nämä kokemukset nivoutuivat maskuliinisuuteen.

Tutkielmani metodeina käytän muistelmien lähdekriittistä tarkastelua - jossa on syytä huomioida teoksen mahdollinen moninkertainen tulkintatapahtuma - sekä kokemushistorian tutkimiseen synkronisten ja diakronisten tekijöiden eri vuorovaikutusten arviointia, jossa painotetaan kielen ja kommunikaation merkitystä. Muistamiseen ja muistiprosessiin vaikuttavat tekijät on myös syytä huomioida, joiden keskeisimpänä määreenä on aika.

Tutkielmani yhdeksän legioonalaista tulivat varsin erilaisista elämäntilanteista, mutta heitä yhdisti maskuliinisuus ja osalla sen lopullisen päämäärän tavoittelu, jota kuitenkaan tutkielmastani saatujen viitteiden perusteella ei tultane ikinä saavuttamaan. Legioonalaiset värväytyivät varsin monenlaisista syistä, mutta päällimmäiseksi motiiviksi nousi seikkailunhalu. Hallittu seikkailu saattoi päätyä sotilaskarkuruuteen, kun muut vaihtoehdot olivat käytetty. Muistelijoista vain Christian Jenningsin kokemukset legioonasta olivat pääsääntöisesti negatiiviset, vaikka useimmat muistakin joutuivat legioonan tiukan sotilaskurin otteeseen. Sotilaskuri näkyi ikävimmillään ankarana simputuksena eli pennalismina. Muistelijat huomasivat usein vasta siviiliin päästyään, että muukalaislegioona oli vaikuttanut heihin peruttamattomalla tavalla. Varsinkin sodan kokeneet palkkasoturit ja ammattisotilaat saattoivat huomata, että vaikka ruumis selvisi haavoittumatta, niin sielusta ei voinut sanoa samaa. Post-traumaattinen oireyhtymä oli monelle sodankäyneelle legioonalaiselle tuttu käsite. Per Andersson, Gareth Carins, Harry Lehtonen, Simon Murray, Evan McGorman, Bill Parris, Kyösti Pietiläinen ja Jaakko Sarlin-Lappeteläinen kokivat muukalaislegioonan pääosin positiivisena kokemuksena. Ranskan muukalaislegioonan tarkoituksena oli muokata värvätyistä maskuliinisen muotin mukaisia taistelijoita, jotka kunnioittaisivat legioonan traditionaalisuutta. Näin ei kuitenkaan ole aina tapahtunut, vaan esimerkiksi maailmansodissa nationalismi oli paikoin ylivoimainen vastus muukalaislegioonalle.

Maskuliinisesta näkökulmasta katsottuna Ranskan muukalaislegioonaa voidaan pitää homososiaalisena laitoksena, jossa palveluksen onnistuminen oli pitkälti kiinni siitä, kuinka hyvin muistelijat olivat integroituneet sen tapoihin ja arvoihin. Ranskan muukalaislegioonan käyneiden muistelmia voidaan pitää varsin hedelmällisenä tapana tutkia maskuliinisuutta ja sodan kokemuksellisuutta.

Asiasanat: kokemuksellisuus, maskuliinisuus, mikrohistoria, muistelmat, muukalaislegioona, sotahistoria