TURUN YLIOPISTO
Yleinen historia / Humanistinen tiedekunta
 

NORDLUND, HEINI: Georg August Wallin tutkijana
Pro gradu –tutkielma, 95 sivua, 6 liitesivua
Yleinen historia
Lokakuu 2001


Georg August Wallin (1811-1852) oli suomalainen tiedemies, joka matkusti 1840-luvulla kuudeksi vuodeksi Lähi-itään tutkimaan arabian kieltä saamansa apurahan turvin. Wallinin matkaa on jälkikäteen tarkasteltu lähinnä tutkimusmatkana, mikä ei tee oikeutta hänen kielitieteellisille tutkimuksilleen. Tässä työssä keskityn Wallinin tarkasteluun tieteentekijänä, jolloin yleisen kehyksen muodostavat luonnollisesti 1840-luvun kielitiede ynnä maantiede ja kansojen tutkimus, jotka on myös laskettu Wallinin harjoittamiin tieteenaloihin myöhemmässä hänen työnsä arvioinnissa. Pääasiallisen lähdeaineiston muodostavat Wallinin matkapäiväkirjat ja kirjeet, joissa hän kertoo matkansa etenemisestä. Tämä alkuperäismateriaali on painettu 1860-luvulla. Tästä Elmgrenin vahvasti toimittamasta teoksesta puuttuvaa materiaalia on julkaistu teoksessa Tutkimusmatkoilla arabien parissa. Tieteellisiä esityksiä Wallin ei ehtinyt laatia montaakaan, mutta Englannin Kuninkaallisen Maantieteellisen Seuran Journalissa julkaistut maantieteelliset artikkelit antavat käsityksen hänen ansioistaan tällä saralla. Wallinin kielitieteellisten julkaisujen osalta olen turvautunut tutkimuskirjallisuuden esityksiin asiasta.

Wallin oli tutkijana ensisijaisesti kielitieteilijä, vaikka edustikin vielä 1800-luvun alun eriytymätöntä filologista tutkijakuvaa. Uusi kielitieteen paradigma oli Wallinin tutkimusten taustalla huolimatta vanhakantaisesta laaja-alaisuudesta: keskittyminen puhekielen tutkimiseen on selvin osoitus kielitieteen uusimpien virtausten omaksumisesta siirryttäessä tekstiorientoituneesta kuolleiden kielten tutkimisesta vertailevaan ja historialliseen kielitieteeseen. Wallinin kiinnostus fonetiikkaan, lauluihin ja murteisiin oli uraauurtavaa tutkimuksellisesti, mutta ennenaikainen kuolema keskeytti työn, jonka tulokset olisivat olleet erittäin merkittäviä sen vähäisistäkin hedelmistä päätellen.

Wallinin maantieteelliset huomiot ja kansatieteellinen havainnointi ovat varastaneet pääosan arvioitaessa Wallinin työn tuloksia, sillä jälkeenjäänyt aineisto painottuu juuri näihin aloihin. Matkapäiväkirjan ja kirjeiden kuvaukset ovat matkakirjallisuuden tradition mukaisia eli painottuvat maiden ja ihmisten luonnehdintaan. Maantieteellisten selontekojen 1850-luvulla postuumisti saama maailmanlaajuinen julkisuus puolestaan on johtanut tutkimusmatkailijan roolin korostumiseen. Wallin oli kuitenkin ehdottomasti kielitieteilijä, jonka työn keskeytyminen ennenaikaiseen kuolemaan on vääristänyt käsityksen hänen työskentelynsä perimmäisestä motiivista, arabian kielen ja sen murteiden tutkimisesta.

Asiasanat:

tieteenhistoria, oppihistoria, kielitiede, maantiede, kulttuurimaantiede,
kulttuuriantropologia, kansatiede, arabit, tutkimusmatkat