|
TURUN YLIOPISTO NIEMINEN, HANNA: Naisen valtaa ja vallatonta vallanhimon. Tacituksen, Suetoniuksen ja Cassius Dion kuvaus Agrippina nuoremmasta. Pro gradu, 113 s. Agrippina nuorempi muistetaan lähinnä keisari Neron valtaa tavoittelevana äitinä. Hänet yleensä mainitaan myös Claudiuksen, Neron edeltäjän ja Agrippinan kolmannen aviomiehen, hämäräperäisen kuoleman yhteydessä. Agrippinasta jääneiden jälkien läheisempi tarkastelu ei kirkasta kuvaa. Hänet yhdistetään kerran toisensa jälkeen vallantavoitteluun, siveettömiin suhteisiin, murhiin ja juonitteluihin. Agrippina näyttäytyy olennaisena osana pahamaineista julio-claudiaanista keisarihuonetta. Merkittävimmät Agrippinan käsittelevät lähteet ovat Tacituksen ja Cassius Dion kirjoittamaa historiateokset sekä Suetoniuksen keisarielämäkerrat. Tutkin ja vertailee pro gradu -työssäni heidän Agrippinaan yhdistämiään luonteenpiirteitä ja tapahtumia. Historiankirjoitus ja elämäkertojen laatiminen oli antiikin Roomassa tiiviisti kytköksissä politiikkaan. Teosten tarkoituksena oli paitsi ilmaista tekijänsä poliittisia ja moraalisia kannanottoja, myös viihdyttää lukijakuntaa. Tästä syystä kirjoituksiin tuli mukaan retorisia argumentteja ja ajan kirjallisuudessa vakiintuneita stereotypioita. Näin myös Agrippina on hahmona karakterisoitu. Hän ei kuitenkaan ollut Tacituksen, Suetoniuksen eikä Cassius Dion pääasiallinen kiinnostuksen kohde. Agrippina herätti heidän huomionsa asemansa takia, ja siksi auktorit kirjoittivat hänet niin osaksi kuin heijastuspinnaksi Caligulan, Claudiuksen ja Neron kausille. Agrippinan roolin ymmärtämistä auttaa sen suhteuttaminen antiikin kirjallisuustraditioihin sekä kirjoittajien poliittisiin ja henkilökohtaisiin näkemyksiin. Tacituksen, Suetoniuksen ja Cassius Dion Agrippina ei todennäköisesti ole kaikilta osin yhtä historiallisen Agrippinan kanssa, mutta historiaan jäänyt Agrippina on pitkälti heidän esityksistään lähtöisin. Asiasanat: antiikki, Rooma, Tacitus, Suetonius, Cassius Dio, Agrippina, Julio-claudiaaniset keisarit
|