TURUN YLIOPISTO
Historian laitos
NIEMI, MARI: Rauhanomaisen atomin ongelma: Yhdistyneet kansakunnat ja atomienergian kansainvälinen valvonta vuosina 1945-1957
Pro Gradu -tutkielma, 173 s., 9 liites.
Yleinen historia
Kesäkuu 1993
Tutkielman aiheena on Yhdistyneiden kansakuntien suhtautuminen atomienergian kansainväliseen valvontaan vuosina 1945-1957. Käsittely alkaa vuodesta 1945, koska YK perustettiin tuolloin, ja loppuu vuoteen 1957, jolloin perustettiin Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA). Tutkielma keskittyy atomienergian rauhanomaisen käytön valvonta-kysymykseen. Tutkielman tarkoituksena on esitellä toimet, joihin YK:n piirissä ryhdyttiin valvontajärjestön perustamiseksi. Tutkielma esittelee tärkeimpien asiaan liittyvien organisaatioiden syntyä, toimia ja joissakin tapauksissa myös loppua. Tutkielmassa tarkastellaan myös sitä, millaista valvontaa YK:n jäsenvaltiot halusivat. Lisäksi tutkielmassa etsitään syitä, jotka vaikuttivat sopimusten syntyyn tai siihen, ettei niitä syntynyt. Varsinkin Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen vaikutusta on tarkasteltu. Lopuksi selvitetään IAEA:n tehtävät.
Tutkimuskirjallisuuden vähäisyyden vuoksi tutkielma perustuu hyvin suurelta osin alkuperäisaineistoon. Alkuperäisaineisto on suurimmaksi osaksi YK-aineistoa, mutta tutkielmassa on käytetty myös Yhdysvaltojen ulkoministeriön julkaisuja. Lisäksi on käytetty aikalaiskirjallisuutta ja aikakauslehtiä.
YK perusti vuonna 1946 Atomienergiakomission, jonka tehtävänä oli valmistella valvontajärjestön peruskirja. Sekä Yhdysvallat että Neuvostoliitto esittivät omat suunnitelmansa, mutta komissio päätyi täydelliseen umpikujaan vuonna 1949, sillä Neuvostoliitto vaati atomiaseiden kieltoa ja Yhdysvallat tiukkaa valvontaa ennen aseiden kieltämistä. Atomienergiakysymys liitettiin aseistariisunnan piiriin, kun valvontajärjestön peruskirjan pohtiminen annettiin vuonna 1952 Aseistariisuntakomissiolle. Aseistariisuntakomissio ei suurvaltojen tulehtuneiden välien vuoksi edennyt asiassa lainkaan. Vuoden 1953 lopussa asiassa tapahtui käänne, sillä Yhdysvaltojen presidentti Eisenhower esitti oman ”Atomit rauhan puolesta” -suunnitelmansa. Neuvostoliitto suostui neuvotteluihin suunnitelman pohjalta. Vuonna 1955 pidettiin atomienergian rauhanomaista käyttöä käsittelevä konferenssi, joka oli osoitus suurvaltojen välien hetkellisestä paranemisesta. Kansainvälisen atomienergiajärjestön peruskirja laadittiin keväällä 1956 ja perustava kokous pidettiin saman vuoden syksyllä. Järjestön peruskirja astui voimaan 27.7. 1957 ja järjestön ensimmäinen yleiskokous pidettiin lokakuussa 1957. Järjestön tehtäviin kuului ensi sijassa valvonta ja rauhanomaisen käytön edistäminen.