TURUN YLIOPISTO
Yleisen historian laitos

NIEMELÄ, JUHA Saksan idän erillisrauhapyrkimykset ensimmäisessä maailmansodassa Venäjän helmikuun vallankumoukseen saakka

Pro gradu tutkielma, 174 s
Yleinen historia
Toukokuu 1988
 

Schlieffenin suunnitelman mukaisesti saksalaiset pyrkivät nopeaan, täydelliseen ratkaisuun ensin länsirintamalla. Tässä ei kuitenkaan onnistuttu ja Saksan yleisesikunnan päällikkö asetti Saksan päämääräksi maan irroittamisen kahden rintaman sodasta pyrkimällä erillisrauhaan Venäjän kanssa. Falkenhayn asetti Idän erillisrauhajärjestelyn poliittisen johdon harteille, joka puolestaan edellytti sotilaallista lisäpanosta erillisrauhatoimien perustaksi. Tammikuun lopulla 1915 idän sodanjohto sai kauan odottamansa lisävahvistukset. Saksalaiset eivät kuitenkaan onnistuneet taivuttamaan tsaaria sotilaallisin keinoin. Yhtä tuloksettomiksi jäivät myös diplomatian keinot.

Vuoden 1916 alussa Saksa siirsi strategisen painopisteen länteen ja päämääräksi asetettiin Ranskan taivuttaminen erillisrauhaan. Idän erillisrauhatunnustelut Jatkuivat, mutta ilman tuloksia.

Vuoden 1917 alussa Saksa aloitti rajoittamattoman sukellusvenesodan. Tarkoituksena oli lamaannuttaa vastustajien sodankäynnin edellytykset. Venäjän helmikuun vallankumous nosti saksalaisten idän erillisrauhatoiveita. Venäjä näytti heikolta toisin kuin Saksan viholliset lännessä.

Koko Saksan idän erillisrauhapyrkimys nivoutuu Venäjän ympärille. Koko muu idän erillisrauhakenttä, Saksan Balkanin vastustajat ja Kaukoidässä Japani kytkeytyvät viimekädessä Venäjään. Saksalle Venäjä oli helpoin erillisrauhaehdokas niin idässä kuin lännessä.