TURUN YLIOPISTO
Historian laitos
NEVALAINEN, MARJATTA: Yhdysvaltojen suhtautuminen Suomen itsenäistymiseen (1917-1920)
Pro gradu tutkielma, 101 s.
Yleinen historia
Huhtikuu 1990
Tutkimusaiheenani on ollut Yhdysvaltojen suhtautuminen Suomen itsenäistymiseen. Muut valtiot olivat tunnustaneet Suomen itsenäisyyden pääsääntöisesti jo vuoden 1918 alkupuolella, mutta Yhdysvallat tunnusti Suomen itsenäisyyden vasta toukokuussa 1919. Tutkielmassa pyritään selvittämään, mitkä tekijät aiheuttivat viivyttelyä Yhdysvaltojen politiikassa. Oliko Suomen itsenäistymiskysymys Yhdysvalloille ongelma, ehkä pieni ongelma, mutta yhteyksiltään laaja-alainen kysymys? Miten Venäjän tapahtumat ja Suomen Saksan suhteet vaikuttivat Yhdysvaltojen suhtautumisessa Suomen itsenäistymiseen? oliko Suomen sisällissodalla merkittävää osuutta tunnustamisen viipymisessä?
Lähdeaineistoni koostuu tutkimuskirjallisuudesta, mikrofilmatuista Yhdysvaltojen ulkoministeriön asiakirjoista ja Papers Relating to the Foreign Relations of the United States nimisestä sarjasta. Se käsittää asiakirjoja, jossa kussakin niteessä on tavallisesti yhden vuoden ajalta kerääntynyttä materiaalia. Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteiden tarkastelu perustuu tutkimuskirjallisuudesta saadun kuvan varaan. Olen käyttänyt myös New York Timesin indeksiluetteloa, jonka avulla olen pyrkinyt kartottamaan yleisen mielipiteen suhtautumista Suomen itsenäistymiseen.
Yhdysvaltojen ja Suomen suhteita tarkasteltaessa peruslähtökohtana on, että osapuolina olivat suurvalta ja pieni, Yhdysvaltojen horisontista katsottuna kaukana sijaitseva, vasta itsenäistynyt, melkein tuntematon valtio. Venäjän lokakuun vallankumous oli mahdollistanut Suomen itsenäistymisen, mutta samalla se oli myös mutkistanut sitä. Yhdysvallat sisällytti Suomen itsenäisyyden tunnustamiskysymyksen harjoittamaansa Venäjän politiikkaan ja piti tiukasti kiinni Venäjän alueellisen yhtenäisyyden säilyttämisestä. Yhdysvaltojen näkemyksen mukaan Venäjän valtakunnan pirstoutuminen olisi palvellut Saksan sodan päämääriä. Suomen sisällissodan syttymisen jälkeen argumentit Yhdysvaltojen negatiiviselle asenteelle Suomea kohtaan ovat löydettävissä myös Suomen vahvassa saksalaissuuntauksessa. Kun Saksa antautui ja aselepo solmittiin marraskuussa 1918, Yhdysvaltojen suhtautuminen Suomeen muuttui myönteisemmäksi. Koska Neuvosto Venäjä oli tunnustanut jo Suomen itsenäisyyden ja vakiinnuttanut asemansa, Yhdysvalloilla ei ollut enää syytä viivytellä Suomen itsenäisyyden tunnustamisessa.