TURUN YLIOPISTO
Historian laitos

Munkki Maarit: Amerikansuomalaiset ja 1930-luvun lama Yhdysvalloissa suomalaisnaisten kokemusten tarkentamana 

pro gradu-tutkielma, 170 s., 6 liites. 
Yleinen historia
Huhtikuu 1998


Tutkielma käsittelee 1930-luvun lamakauden vaikutuksia ensimmäisen polven suomalaissiirtolaisiin Yhdysvalloissa erityishuomion kohdistuessa siirtolaisnaisten elämänpiiriin. Tutkielman tarkoitus on selvittää, miten talouslaman vaikutukset ulottuivat suomalaissiirtolaisten elämän eri osa-alueille ja miten siirtolaisten elämä muuttui 1930-luvun myötä siirtolaisyhteisön eläessä muutoksen aikaa monella elämäntasolla. Sosiaali- ja naishistoriallisella näkökulmalla on haluttu valottaa sitä, miten yksilö ja  erityisesti nainen kokee talouspulan vaikutukset niin työ- kuin henkilökohtaisessa elämässään, miten ajan haasteisiin reagoitiin ja miten lamavuosista selvittiin. 

Tutkielman päälähteinä on käytetty amerikansuomalaisten Suomeen lähettämiä kirjeitä, Turun Yliopiston historian laitoksen keräämää haastatteluaineistoa sekä amerikansuomalaisen Industrialisti-lehden 1930-luvun numeroita. Alkuperäislähteiden antamaa kuvaa on täydentänyt tutkimuskirjallisuus taloushistoriasta, amerikkalaisen yhteiskunnan vaiheista ja siirtolaistilanteesta laman kynnyksellä sekä naishistoriantutkimukset amerikkalaisnaisen yleisestä tilanteesta. Suomalaissiirtolaisia 1930-luvulla käsittelevää tutkimusta ei juuri ollut.

Suomalaisyhteisön sisäiset muutokset, ensimmäisen polven ikääntyminen, uusien polvien erilaiset arvot ja tarpeet sekä siirtolaisuuden tyrehtyminen kietoutuivat yhteen talouslaman vaikutusten kanssa, jolloin jo vakiintuneesta elämästä oli joustettava ja vanhenemista lykättävä. Ensimmäisenä talouslama kosketti suomalaisia työelämässä erityisesti miesten työttömyytenä. Suomalaisnaisten vastuu perheen vähentyneiden tulojen paikkaajina kasvoi sekä kotona tehdyllä työllä että palkkatyöllä mitattuna. Perhe oli myös valmis muuttamaan miehen työn perässä Yhdysvaltain sisällä, mutta Suomeen ja Neuvostoliittoon muutossa kyse oli marginaaliryhmistä ja muistakin taustavaikuttumista.

Henkilökohtaisessa elämässä lama koetteli perheyhteyttä ja terveyttä ja edellytti sopeutumista totutussa elintasossa. Suomalaiset selvisivät lamavuosista kohtuullisen hyvin ja nopeasti. Parhaiten selvisivät ne suomalaissiirtolaiset, jotka olivat ehtineet saada uudessa maassa tukevamman jalansijan ja joilla olivat tukena suomalaisten omat lähiverkostot. Tärkeä merkityksensä oli myös kyvyllä joustaa perinteistä sekä työteliäisyydellä ja kekseliäisyydellä, jotka monesti yhdistettiin suomalaisen kansanluonteen olennaisiksi piirteiksi.