TURUN YLIOPISTO
Humanistinen tiedekunta
Historian laitos

MICKELSSON, MIKA: Pro libertate maris. Louis De Geer Ruotsin kruunun asiamiehenä Alankomaissa Tanskan-sodan aikana vuosina 1643–1645

Pro gradu-tutkielma, 123 s., 2 liites.
Yleinen historia
Toukokuu 2006
 

Tutkielman kysymyksenasettelun lähtökohtana oli tarkastella alankomaalaissyntyisen liikemiehen Louis De Geerin toimintaa Ruotsin kruunun asiamiehenä Alankomaissa ja hänen toimintansa taustalla olleita motiiveja sekä Ruotsin kruunun politiikkaa vuosien 1643–1645 Tanskan-sodan aikana. Valtiolliset organisaatiot olivat vielä 1600-luvulla heikkoja ja yksityisillä toimijoilla sekä heidän sosiaalisilla verkostoillaan oli usein tärkeä asema valtiollisessa politiikassa. Keskeisenä alkuperäislähdeaineistona tutkielmassa käytettiin De Geerin päiväkirjamuistiinpanoja, hänen kirjeenvaihtoaan ja Ruotsin valtaneuvoston pöytäkirjoja.

Tutkielmassa käytettyjen alkuperäislähteiden perusteella Tanskan harjoittama kauppapolitiikka haittasi Ruotsin ulkomaankauppaa ja erityisesti Louis De Geerin metallituotteiden, aseiden ja sotatarvikkeiden vientiin perustunutta liiketoimintaa. Tässä tilanteessa De Geer käytti hyväkseen sosiaalista verkostoaan vaikuttaakseen Ruotsin kruunun politiikkaan Tanskan-kysymyksessä. De Geerin tavoitteena oli Ruotsin kruunun tuella pienentää liiketoimintansa kustannuksia ja tehdä niistä helpommin ennakoitavia sekä pitkällä aikavälillä turvata oma ja sukunsa taloudellinen asema. Ruotsin aloittama hyökkäyssota oli De Geerin etujen mukainen ja hän oli valmis hankkimaan Ruotsin kruunun asiamiehenä apua Alankomaista. Ruotsin ja Alankomaiden tasavallan välisten neuvottelujen päätyttyä tuloksettomina De Geer varusti Ruotsin kruunun tueksi avustuslaivaston, joka osallistui merisotaan Itä- ja Pohjanmerellä. Varustamistoiminnan ohella De Geer vaikutti aktiivisesti myös avustuslaivaston toiminnan suunnitteluun ja sen johtamiseen, jotta laivastoa olisi käytetty hänen taloudellisten intressiensä mukaisesti.

Tutkielma osoittaa, että Louis De Geerin asema kruunun asiamiehenä antoi hänelle aiempaa enemmän vaikutusvaltaa ja paremmat mahdollisuudet turvata taloudelliset intressinsä sekä Ruotsissa että Alankomaissa. Kokonaisuudessaan Tanskan-sodassa yhdistyivät toisiinsa mielenkiintoisella tavalla Ruotsin kruunun ja De Geerin kaltaisten kauppiaseliitin jäsenten intressit. Ruotsin kruunu tarvitsi käyttöönsä ulkomaankaupasta saamiaan tuloja ja kauppiaseliitin jäsenet puolestaan tarvitsivat valtiollisia organisaatioita turvaamaan taloudellisia etujaan.

Asiasanat: Alankomaat, diplomatia, henkilöhistoria, historia, Itämeri, Juutinrauma, kansainväliset suhteet, kauppamerenkulku, kolmikymmenvuotinen sota, merenkulku, Ruotsi, sotahistoria, suurvalta-aika, Tanska.