TURUN YLIOPISTO
Yleisen historian laitos

METSÄMÄKI ANTTI: SUOMEN SISÄLLISSOTA AMERIKANSUOMALAISESSA INDUSTRIALISTI-LEHDESSÄ VUOSINA 1918-1919. Sodan vaikutukset tiedonkulkuun Suomesta Yhdysvaltoihin ja Industrialistin suhtautuminen Suomen tilanteeseen.

Pro gradu -tutkielma. 162 s., 12 liites.
Yleinen historia
Elokuu 1999

Tutkimusaiheena pro gradu -työssäni on tiedonkulku Suomesta Yhdysvaltoihin Suomen sisällissodan aikana. Keskityn tarkastelemaan amerikansuomalaisten IWW:läisten Industrialisti-lehteä. Tutkimusongelmanani on, miten sisällissodan syttyminen heijastui lehden Suomen asioita käsittelevään uutisointiin. Pyrin selvittämään, miten sisällissota vaikutti lehden mahdollisuuksiin hankkia tietoja Suomesta. Miten sota vaikutti uutisten määrään, laatuun ja alkuperään. Lisäksi tarkastelen sodan päättymisen vaikutuksia Industrialistin toimintaan. Edellä mainitun lisäksi tarkastelen Industrialistin sisällissotaa käsittelevän uutismateriaalin sisältöä. Millaisen linjan Industrialisti otti Suomessa käytävään sotaan. Sen lisäksi, että pyrin vastaamaan kysymykseen mitä, pyrin myös selvittämään miksi Industrialisti toimi kuten toimi.

Päälähteenäni on amerikansuomalainen Industrialisti-lehti, jolla oli läheiset suhteet syndikalistiseen IWW-järjestöön. Industrialistin ohella käytän amerikansuomalaisten sosialistien Raivaaja-lehteä vertailuaineistona. Sanomalehtimateriaalin lisäksi olen tarkastellut mm. Turun yliopiston yleisen historian siirtolaishistorian tutkimusarkistossa olevaa Industrialisti-lehden toimintaan liittyvää materiaalia. Tämän lisäksi olen perehtynyt kansallisarkistossa olevaan aihepiiriin liittyvään materiaaliin.

Tutkimuksessani selvisi, että Industrialisti oli selkeästi punaisten puolella. Lehti piti yksimielisesti sodan valkoista osapuolta syypäänä onnettomuuteen. Vaikka työväen tavoitteet saivatkin Industrialistin tunnustuksen, alkoi lehti jo varsin aikaisessa vaiheessa kritisoida vallankumouksellisten menettelytapoja. Industrialisti tarkasteli sisällissotaa omasta opillisesta näkövinkkelistään käsin ja löysi runsaasti puutteita myös sodan punaisen osapuolen toiminnasta.

Lehden uutismateriaali koostui ennen sotaa pääasiassa mm. uutissähkeistä ja suomalaisista työväenlehdistä. Suomen asioita käsittelevän materiaalin määrä Industrialistissa lisääntyi sisällissodan aikana voimakkaasti. Samalla kuitenkin edellytykset tietoliikenteessä huononivat. Tukholman ja Lontoon merkitys tietoliikenteessä korostui sodan aikana, kun taas Helsingistä ja Pietarista materiaalia tuli aiempaa vähemmän. Näyttäisi siltä, että valkoiset pystyivät hieman paremmin voittamaan sisällissodan tietoliikenteelle aiheuttamat vaikeudet. Sisällissota aiheutti, että uutissähkeitten merkitys kasvoi, kun esim. työväenlehdet jäivät lähes kokonaan pois. Näin Industrialisti-lehti joutui uutisoinnissaan turvautumaan itselleen vastenmieliseen materiaaliin: porvarillisiksi koettujen uutistoimistojen sähkeisiin ja porvarillisiin sanomalehtiin. Poliittisesti sitoutuneessa lehdessä tämä herätti tyytymättömyyttä. Sisällissodan päättyminen paransi lehden mahdollisuuksia saada "oikeaa" tietoa Suomesta. Sodan päättymisen jälkeen Industrialistissa pyrittiinkin palaamaan aatteellisesti oikeamieliseen materiaaliin. Uutissähkeitten tilalle tulivat "kansankirjeet" Suomesta ja työväenlehdet.

ASIASANAT: Siirtolaisuus, amerikansuomalaiset, kansalaissota, tietoliikenne, sanomalehdet, työväenliike.