TURUN YLIOPISTO
Yleinen historia/Humanistinen tiedekunta
MERISALO, SANNA: Rappio ja suuruus. Edouard Herriot’n Eurooppa-ajattelu 1924 – 1930.
Pro gradu –tutkielma, 90 s., 1 liites.
Yleinen historia
Huhtikuu 2005
Tutkielmani käsittelee ranskalaisen vasemmistopoliitikon Edouard Herriot’n (1872 – 1957) näkemyksiä Euroopan valtioiden yhdistymisestä ajanjaksolla 1924–1930. Herriot oli 1920-luvulla yksi yhdistymisajatuksen näkyvimmistä kannattajista ja mm. ensimmäinen ajatusta virallisesti tukenut valtionpäämies.
Lähteinä Herriot’n Eurooppa-ajatteluun olen käyttänyt hänen vuonna 1930 ilmestynyttä teostaan Europe sekä samana vuonna Foreign Affairs –aikakauslehdessä julkaistua artikkeliaan Pan-Europe?. Näistä ensiksi mainittua voi pitää Herriot’n Eurooppa-ajattelun pääteoksena, jossa hän perusteli, miksi Euroopan valtioiden olisi pitänyt yhdistyä sekä miten se hänen mielestään olisi pitänyt toteuttaa. Edellisten lisäksi käytössäni on ollut katkelmat yhdestä Herriot’n artikkelista ja kahdesta hänen Euroopan yhdistymistä käsitelleestä puheestaan.
Herriot’n mielestä Eurooppa oli heikentynyt sekä poliittisesti että taloudellisesti, koska sen valtiot tuhlasivat voimiaan keskinäiseen kilpailemiseen ja sotimiseen. Maanosa oli myös saanut Yhdysvalloista vahvan ja elinvoimaisen haastajan, joka oli jo monessa suhteessa ohittanut kehityksessä vanhan mantereen. Tilanne ei kuitenkaan ollut Herriot’n mielestä toivoton, vaan lisäämällä yhteistyötään federaation muodossa Euroopan maat olisivat voineet kääntää maanosan uuteen nousuun.
Yhdistyminen olisi Herriot’n mukaan pitänyt aloittaa talouden alalta. Ensisijaisena keinona hän piti kansalliset rajat ylittävien kartellien perustamista, sillä ne olisivat parantaneet maanosan kilpailukykyä ja lähentäneet eurooppalaismaita toisiinsa. Jotta Eurooppa olisi välttynyt toistuvilta valuuttakriiseiltä, olisi hänen mielestään ollut tärkeää luoda maanosaan myös yhteinen rahamarkkinoita säädellyt elin. Samoin pääomamarkkinoiden yhteinen säänteleminen oli tarpeen, jotta maanosan kaikki valtiot olisivat olleet tasa-arvoisia pääomien saamisen suhteen. Kaksi viimeistä tehtävää Herriot olisi uskonut vuonna 1930 toimintansa aloittaneen Kansainvälisen järjestelypankin haltuun.
Poliittinen yhdistyminen olisi Herriot’n mukaan seurannut vasta taloudellisen yhdistymisen jälkeen. Hänen suunnittelemansa organisaation muoto ja valtaoikeudet jäivät kuitenkin varsin epämääräisiksi. Herriot itse nimitti organisaatiota federaatioksi, mutta koska valta olisi pysynyt sen perustamisen jälkeenkin tiukasti kansallisvaltioilla, vastasi se ennemminkin konfederaation tunnusmerkkejä. Myös aikataulu organisaation perustamisen suhteen jäi epäselväksi. Sen sijaan lisätäkseen maanosan ihmisten tietämystä toisistaan ja luodakseen eurooppalaisuudentunnetta näiden kesken Herriot oli valmis ryhtymään toimiin välittömästi. Yhteenliittymän jäseniksi Herriot olisi hyväksynyt kaikki halukkaat eurooppalaisvaltiot, eli myös Iso-Britannian, Neuvostoliiton ja Turkin, joiden osallistumista tänä aikana yleensä vastustettiin.
Asiasanat: Herriot, Edouard; Eurooppa – yhdistyminen – historia – Ranska 1924–1930;
Eurooppa – historia – Ranska – 1924–1930; Ranska – historia – 1924–1930;
Aatehistoria – Eurooppa – yhdistyminen