TURUN YLIOPISTO
Historian laitos/ Humanistinen tiedekunta
MAULA, KATRI PAULIINA: Kiinalainen nationalismi keväällä 1999.
Pro gradu tutkielma, 146 s., 1 liites.
Yleinen historia
Huhtikuu 2006
Tämän tutkimuksen aineena on kiinalainen nationalismi. Keväällä 1999
sotilasliitto Nato tuhosi pommi iskussa Kiinan Belgradin suurlähetystön, mistä
seurasi Kiinassa voimakas ja laaja nationalistinen reaktio. Eri puolilla maata
esiintyi laajoja mielenosoituksia, mediat käsittelivät tapahtumia
tunteelliseen sävyyn ja puoluejohto kommentoi tilannetta jyrkin kannanottoin.
Voimakkaan nationalistinen reaktio rauhoittui muutaman päivän kuluttua.
Tapahtuma oli osa laajempaa ilmiötä. Nationalismi oli kasvattanut suosiotaan
1990-luvun kuluessa ja oli voimakasta suuren osan vuotta 1999. Monet ovat
tarkastelleet kiinalaista nationalismia tietyn yhteiskunnallisen ryhmän
kannalta, kuten puoluejohdon tai älymystön kannalta. Paikoin tutkijat ovat
myös keskittyneet johonkin tiettyyn nationalismin lajiin, kuten 1990-luvulla
Kiinan populaarin nationalismin voimistumiseen. Tämän tutkielman tarkoituksena
on keskittyä yhteen nationalistiseen tapahtumaan ja tarkastella sen luonnetta
ja siihen osallistuneita yhteiskuntaryhmiä laaja alaisesti. Olen käyttänyt
alkuperäisaineistona pääosin kahden uutistietokannan tarjoamaa materiaalia,
BBC:n toimittamaa Summary of World Broadcast Part 3, Asia Pacific (SWB) sekä
The Foreign Broadcast Information Service (FBIS) mediaseuranta toimiston
internetissä tarjoamaa World News Connection uutispalvelua. Näiden
tietokantojen materiaalista olen käyttänyt pääasiassa joko Manner Kiinan tai
Hongkongin uutismateriaalia, FBIS:n osalta myös ranskalaisen uutistoimiston
AFP:n artikkeleita. Teoreettisen tutkimukseni keskeisimpänä
tutkimuskirjallisuutena ovat HE Baogangin ja GUO Yingjien kirja Nationalism,
national identity and democratization in China (Aldershot 2000), Peter Hays
GRIESin teos China's New Nationalism. Pride, Politics and Diplomacy (Los
Angeles 2004) sekä Joseph FEWSMITHin China since Tiananmen. The Politics of
Transition (New York 2001). Perinteisesti on ajateltu, että Kiinassa
kommunistinen puolue määrää politiikan lisäksi edelleen myös kansallisen
identiteetin kehittymistä ja sitä kautta nationalismia. olen tutkimuksessani
päätynyt siihen, että kiinalainen nationalismi ei ole luonteeltaan
yhdenmukaista, vaan siihen osallistuvat ja sen sisältöön ja luonteeseen
vaikuttavat osaltaan kaikki kiinalaiset. Keväällä 1999 kommunistinen puolue
pyrki voimakkaasti ohjailemaan nationalismin sisältöä ja luonnetta, mutta
joutui ottamaan yhä enenevässä määrin huomioon myös muut yhteiskunnalliset
ryhmät.
Asiasanat: Kiina, nationalismi, 1990-luku.