TURUN YLIOPISTO
Historian laitos/ Humanistinen tiedekunta
MAULA, KATRI PAULIINA: Kiinalainen nationalismi keväällä 1999.
Pro gradu tutkielma, 146 s., 1 liites.
Yleinen historia
Huhtikuu 2006
Tämän tutkimuksen aineena on kiinalainen nationalismi. Keväällä 1999 sotilasliitto Nato tuhosi pommi iskussa Kiinan Belgradin suurlähetystön, mistä seurasi Kiinassa voimakas ja laaja nationalistinen reaktio. Eri puolilla maata esiintyi laajoja mielenosoituksia, mediat käsittelivät tapahtumia tunteelliseen sävyyn ja puoluejohto kommentoi tilannetta jyrkin kannanottoin. Voimakkaan nationalistinen reaktio rauhoittui muutaman päivän kuluttua. Tapahtuma oli osa laajempaa ilmiötä. Nationalismi oli kasvattanut suosiotaan 1990-luvun kuluessa ja oli voimakasta suuren osan vuotta 1999. Monet ovat tarkastelleet kiinalaista nationalismia tietyn yhteiskunnallisen ryhmän kannalta, kuten puoluejohdon tai älymystön kannalta. Paikoin tutkijat ovat myös keskittyneet johonkin tiettyyn nationalismin lajiin, kuten 1990-luvulla Kiinan populaarin nationalismin voimistumiseen. Tämän tutkielman tarkoituksena on keskittyä yhteen nationalistiseen tapahtumaan ja tarkastella sen luonnetta ja siihen osallistuneita yhteiskuntaryhmiä laaja alaisesti. Olen käyttänyt alkuperäisaineistona pääosin kahden uutistietokannan tarjoamaa materiaalia, BBC:n toimittamaa Summary of World Broadcast Part 3, Asia Pacific (SWB) sekä The Foreign Broadcast Information Service (FBIS) mediaseuranta toimiston internetissä tarjoamaa World News Connection uutispalvelua. Näiden tietokantojen materiaalista olen käyttänyt pääasiassa joko Manner Kiinan tai Hongkongin uutismateriaalia, FBIS:n osalta myös ranskalaisen uutistoimiston AFP:n artikkeleita. Teoreettisen tutkimukseni keskeisimpänä tutkimuskirjallisuutena ovat HE Baogangin ja GUO Yingjien kirja Nationalism, national identity and democratization in China (Aldershot 2000), Peter Hays GRIESin teos China's New Nationalism. Pride, Politics and Diplomacy (Los Angeles 2004) sekä Joseph FEWSMITHin China since Tiananmen. The Politics of Transition (New York 2001). Perinteisesti on ajateltu, että Kiinassa kommunistinen puolue määrää politiikan lisäksi edelleen myös kansallisen identiteetin kehittymistä ja sitä kautta nationalismia. olen tutkimuksessani päätynyt siihen, että kiinalainen nationalismi ei ole luonteeltaan yhdenmukaista, vaan siihen osallistuvat ja sen sisältöön ja luonteeseen vaikuttavat osaltaan kaikki kiinalaiset. Keväällä 1999 kommunistinen puolue pyrki voimakkaasti ohjailemaan nationalismin sisältöä ja luonnetta, mutta joutui ottamaan yhä enenevässä määrin huomioon myös muut yhteiskunnalliset ryhmät.
Asiasanat: Kiina, nationalismi, 1990-luku.