Matikainen, Riikka

TURUN YLIOPISTO
Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos / Humanistinen tiedekunta

MATIKAINEN, RIIKKA: "Für Ehre, Freiheit und Vaterland!" Saksalaisten ylioppilasyhdistysten Wartburgfest-juhla 1817 varhaisen kansallistunteen herättäjänä

Pro gradu -tutkielma, 85 s., 2 liites.
Yleinen historia
Marraskuu 2010


Nationalismi heräsi Saksassa 1700- ja 1800-lukujen taitteessa. Ranskan vallankumous, Napoleonin vallan aika Saksassa ja sen päättyminen vuonna 1813 lisäsivät patrioottista toimintaa. Saksalaisissa yliopistoissa virisi vuodesta 1815 lähtien ylioppilasyhdistysliike, joka oli vahvasti osa kansallismielistä liikettä. Yhdistysten toiminnan huipennus oli vuoden 1817 Wartburgfest-juhla.

Tutkielmassa tarkastellaan Wartburgfest-juhlaa varhaisen nationalismin näkökulmasta. Kaksipäiväisen tapahtuman tarkoituksena oli juhlistaa päivälleen neljä vuotta aikaisemmin voitettua Leipzigin taistelua, 300-vuotista reformaatiota sekä koota ylioppilasyhdistysten jäsenet yhteen suunnittelemaan tulevaisuuttaan. Juhlaan osallistui yli 450 opiskelijaa 13 protestanttisesta yliopistosta. Tutkielma on jaettu kolmeen osaan juhlan pääteemojen mukaisesti. Lähteinä käytän viittä juhlasta kirjoitettua juhlakertomusta, jotka on kaikki painettu viimeistään vuoden 1818 aikana.

Ranskan vallan aika ja sen päättänyt Leipzigin taistelu herättivät voimakkaita tunteita juhlijoissa. Sodassa taistelleet olivat sankareita, ja heidän esimerkkiään seuraten myös ylioppilaiden tuli olla valmiita taistelemaan maansa puolesta. Menneisyyteen ei kuitenkaan saanut takertua, vaan siitä tuli ammentaa voimaa tulevaisuudelle.

Innostusta omalle patrioottiselle toiminnalle haettiin myös protestanttisuudesta ja etenkin Lutherin henkilöhahmosta. Luther oli ylioppilaille ennen kaikkea vallankumouksellinen hahmo, joka oli vapauttanut kirkon ja tuonut saksan kielen osaksi kirkollista elämää. Menneisyyden ihaileminen oli tärkeä osa varhaista nationalismia. Wartburgin linnassa ylioppilaat kokivat erityisen yhteyden siellä aikanaan asuneeseen Lutheriin. Linnasta oli mahdollista löytää palanen aitoa saksalaisuutta, ja ylioppilaat kokivat saavansa siitä voimaa toimintaansa.

Ylioppilasyhdistysten jäsenet kokivat, että yhdistysten tulisi esimerkkinä muulle Saksalle yhdistyä yhdeksi kattojärjestöksi. Yhdistysten tuli tehdä työtä yhden suuren Saksan valtion saavuttamiseksi. Pettymystä vallitsevaan tilanteeseen tuotiin esille etenkin polttamalla aihetta vastustaneiden kirjoja roviolla. Juhlassa ei kuitenkaan tehty konkreettisia suunnitelmia tulevaisuudelle. Tärkein viesti oli ylioppilasyhdistysten jäsenten yhtenäisyys ja innokkuus rakentaa tulevaisuuden yhtenäistä Saksaa.

Asiasanat (YSA): 1800-luku, juhlat, nationalismi, opiskelijaliikkeet, Saksa