TURUN YLIOPISTO
Humanistinen tiedekunta/Historian laitos
MARTELIUS, HANNE: Kaukoputkesta kuurakettiin. Tiede ja tieteisusko Jules Vernen varhaistuotannossa
Pro gradu-tutkielma, 82 s., 4 liites.
Yleinen historia
Maaliskuu 2008
Selvitän tutkimuksessani sitä, miten tiede ja suhtautuminen tieteeseen näkyy Jules Vernen 1860-luvulla julkaisemissa romaaneissa. Alkuperäislähteinä käytän Vernen kuutta ensimmäistä romaania ja lisäksi käytän aikalaiskirjallisuutena artikkeleita, joissa Verne kertoo itse omasta tuotannostaan.
Tarkastelen Vernen luomaa tiedemieskuvaa ja sitä, miten hän kuvaa tiedettä ja sen tekemistä. Selvitän miten hyvin Verne kirjoissaan käyttämä tiede vastaa tuon ajan oikeita tieteellisiä käsityksiä ja mikä rooli tieteellä ja tiedemiehillä kirjoissa on. Tutkin myös sitä miten suuri yleisö suhtautuu kirjoissa tieteeseen ja sen tekijöihin ja miten se heijastelee todellisen maailman suhtautumista niihin omana aikanaan.
Teollistuminen, luonnontieteiden kehitys ja kaupungistuminen muokkasivat yhteiskuntaa nopeassa tahdissa 1800-luvun puolivälissä. Tavalliset ihmiset kiinnostuivat tieteestä ja tiede
tuli jokapäiväiseksi osaksi heidän elämäänsä uusien keksintöjen ja teknisen kehityksen myötä. Synty usko siihen, että tieteen avulla olisi mahdollista ratkaista maailman kaikki
ongelmat ja että edistys jatkuisi pysähtymättä. Varsinkin 1860-luku tällaisen edistysuskon aikaa. Myös lukeminen yleistyi ja ihmiset tulivat tutkimusmatkojen ja kolonialismin
myötä yhä tietoisemmiksi ja kiinostuneemmiksi ympäröivästä maailmasta.Verne julkaisi ensimmäisen romaaninsa vuonna 1863 juuri suurimman tieteisuskon aikaan. Hänen kirjansa ovat vauhdikkaita seikkailukertomuksia, joiden sankari on usein
tiedemies ja juoni kulkee tutkimusmatkan tai jonkin keksinnön tai tieteellisen tutkimuskohteen myötä ympäri maailmaa. Verne kuvaa tieteen ja tiedemiehet positiivisessa valossa,
mikä oli tuohon aikaan kirjallisuudessa uutta. Aiemmin tiedemies oli ollut traaginen hahmo, joka joutui aina maksamaan teoistaan. Vernellä tiedemies on sankari, joka kokee
seikkailuja, päihittää vaikeudet älynsä ja taitavuutensa avulla ja palaa aina voittajana kotiin, jossa häntä odottaa menestys ja suuren yleisön suosio. Tiede puolestaan mahdollistaa
suuret seikkailut ja ennennäkemättömät saavutukset. Ennen kaikkea Vernellä tieteestä seuraa aina hyvää.Uutta tuona aikana oli myös Vernen tapa perustaa teoksensa olemassa olevaan tieteelliseen tietoon. Häntä kutsutaankin tieteiskirjallisuuden isäksi. Verne ei itse ollut tiedemies,
mutta hän seurasi tiedettä tarkasti ja poimi uusimmat tutkimustulokset ja keksinnöt tarinoidensa pohjaksi. Hänellä oli myös tapana opettaa lukijoitaan ja kertoa näille tarinoidensa
lomassa tekniikan kehityksestä, maantieteestä ja luonnontieteistä. Vernestä sanotaan, että hän ennusti tulevaisuutta, mutta se ei pidä paikkaansa. Hän kulki niin tiukasti tieteellisen
kehityksen mukana, että syntyy harhakuva siitä, että hän olisi ollut aikaansa edellä. Vernellä oli kuitenkin tapana liioitella ja tehdä keksinnöistään parempia kuin todellisuudessa,
vaikka ne todelliseen tieteeseen ja olemassa oleviin laitteisiin pohjautuivatkin. Verne oli hyvin suosittu omana aikanaan ja hänen kirjansa olivat myyntimenestyksiä. Tieteen
ja suuren seikkailun yhdistäminen osui ajan henkeen ja vetosi suureen yleisöön.