TURUN YLIOPISTO
Historian laitos / Humanistinen tiedekunta

MÄKIRANTA, Ari Mikael: Saksa valtapolitiikan paitsiossa. Memelin kysymys
Weimarin tasavallan ulkopolitiikassa vuoden 1918 vallankumouksesta
Memelinsopimuksen syntyyn kesällä 1924.

Pro gradu -tutkielma, 100 s., 15 liites.
Yleinen historia
Marraskuu 2000


Saksan ja Liettuan rajalla sijaitseva pieni Memelin alue joutui ensimmäisen maailmansodan lopulla kansainvälisen politiikan kiemuroihin, kun useat valtiot havittelivat sitä itselleen. Memelin satama oli ennen maailmansotaa ollut tärkeä etappi kauppareitillä Venäjälle ja siksi se nähtiin tavoittelemisen arvoisena.

Alue kuului 1400-luvulta lähtien saksalaisille osana Itä-Preussia. Saksalaiset olivat alueen suurin kansanosa, mutta
liettualaisia oli lähes yhtä paljon. Liettuan itsenäistyessä vuonna 1918 alkoivat liettualaiset vaatia Memelin aluetta itselleen. Versaillesin rauhansopimuksessa Saksa joutuikin luopumaan Memelistä. Sitä ei kuitenkaan suoraan annettu Liettualle, jonka itsenäisyyttä voittajavallat eivät olleet vielä tunnustaneet, vaan alue jäi Kansainliiton valvontaan. Liettuan ja Saksan lisäksi alueesta oli kiinnostunut myös Puola.

Memelin kohtalo saatiin ratkaistuksi vasta toukokuussa 1924. Alue annettiin silloin virallisesti Liettuan hallintaan. Liettua oli
miehittänyt alueen jo vuoden 1923 alussa ja käytännössä hallinnut sitä siitä lähtien.

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten ja miksi Saksa toimi  Memelin kysymyksessä 1918-1924 ja muuttuiko maan asema tai tavoitteet Memelin suhteen kriisin eri vaiheissa. Etsin vastausta seuraaviin kysymyksiin: Mitkä olivat Saksan intressit Memelissä ja Baltiassa yleensä? Millaiset mahdollisuudet sodan hävinneellä Saksalla oli ajaa omaa politiikkaansa? Miten Saksa suhtautui naapureihinsa Puolaan ja Liettuaan? Miten Saksan ulkoministeriön eri virkamiehet ja poliitikot pyrkivät ratkaisemaan Memelin kysymyksen Saksalle edullisella tavalla?

Vaikka Memel oli suhteessa kaikkiin Saksan aluemenetyksiin verrattuna hyvin pieni alue, eivät saksalaiset halunneet luopua siitä missään vaiheessa. Alueen liittäminen takaisin Saksaan näyttää olleen pitkän aikavälin tavoite koko kriisin ajan. Versaillesin rauhansopimuksessa Saksajoutui luopumaan kaikista oikeuksistaan Memeliin, eikä sitä kutsuttu mukaan Memelin kohtaloa käsitteleviin neuvotteluihin. Maa oli muutenkin heikossa poliittisessa asemassa koko 1920-luvun alkupuoliskon.
Saksalaiset yrittivät vaikuttaa Memelin kohtaloon taivuttelemalla memeliläisiä ja liettualaisia ajamaan Saksan haluamia asioita Memeliä käsittelevissäneuvotteluissa. Taivuttelussa käytettiin Saksan taloudellista kapasiteettia. Memel liitettiin siis Liettuaan, mutta se sai erityisaseman ja sinne jäi paljon saksalaisperäistä väestöä.

Asiasanat: Baltia, Eurooppa, Saksa, ulkopolitiikka