TURUN YLIOPISTO
Historian laitos
MAJANIEMI, JANNE: Katolisen kirkon tila Baselin konsiilin alussa Nikolaus Cusanuksen De concordantia catholica -teoksen (1433) mukaan
Pro gradu -tutkielma, 118 s., 1 liites.
Yleinen historia
Helmikuu 1994
Tarkastelen aatehistorian alaan kuuluvassa tutkimuksessani millaisena Nikolaus Cusanus (1401 - 1464), joka oli kanonisen lain tohtori, filosofi ja teologi, näkee katolisen kirkon tilan Baselin kirkolliskokouksen alussa De concordantia catholica -teoksen valossa.
Yhdysvaltalainen Paul SIGMUND esittää teoksessaan Nicholas of Cusa and Medieval Political Thought, etta Cusanus näki katolisen kirkon olevan hallinnollisessa kriisissä. Suuri osa De concordantia catholica -teosta käsitteleekin paavin ja konsiilin välistä suhdetta, joka oli keskeinen hallinnollinen ongelma katolisessa kirkossa. Paavin ja konsiilin välinen kiista kirkon korkeimman vallan hallinnasta uhkasi Cusanuksen mielestä kirkon yhtenäisyyttä. Tämä kiista, jonka aiheuttajaksi Cusanus näki erityisesti paavi Eugenius IV:n toimet, oli yksi keskeinen syy siihen, että Cusanus kirjoitti De concordantia catholica -teoksen.
Cusanus käsitti katolisen kirkon sekä taivaallisena että maanpäällisenä kirkkona. Taivaallinen kirkko edusti ehdotonta ja ikuista totuutta, kun taas maanpäällinen kirkko muodostui ihmisistä, jotka olivat erehtyväisiä. Cusanuksen käsitys katolisesta kirkosta siis rajaa hänen käsitystään katolisen kirkon tilasta ja kirkon kriisistä. Katolisen kirkon kriisi uhkasikin ainoastaan maanpäällistä kirkkoa. Katolinen kirkko oli Cusanuksen mukaan vajonnut myös moraalisesti alas, ihmiset olivat lakanneet kunnioittamasta lakia ja he ajattelivat ainoastaan omaa etuaan eivätkä yhteistä hyvää. Mielestäni tämä viittaa siihen, että Cusanus näki katolisen kirkon olevan Baselin kirkolliskokouksen alussa myös moraalisessa kriisissä.
Cusanus näyttää myös tiedostaneen sen, että katolinen kirkko oli menettämässä maallikoille perinteistä valta-asemaansa yhteiskunnassa. Cusanus korosti yhtäältä kaikkien tasa-arvoa, mutta toisaalta hänen mielestään papiston tuli viisautensa vuoksi ohjata tietämättömiä maallikoita kohti pelastusta. Tämä oppi, jota Cusanus De concordantia -teoksessa puolustaa ja jolla papisto oli perustellut perinteisen valta-asemansa yhteiskunnassa, oli joutunut kriisiin.
Cusanus pyrkii De concordantia -teoksessa vahvistamaan keisarin asemaa suhteessa paaviin. Cusanus ei kuitenkaan nähnyt paavia ja keisaria toistensa vastakohtina. Vaikka Cusanus korosti keisarin itsenäistä asemaa keisarikunnassa, oli hänen ajattelunsa taustalla käsitys kirkon ehdottomasta ylivallasta yhteiskunnassa, silla myös maallisten hallitsijoiden tehtävä oli viime kädessä palvella katolista kirkkoa. Cusanuksen käsitysten taustalla oli huoli katolisen kirkon yhtenäisyyden säilyttämisestä ja vahvistamisesta.