TURUN YLIOPISTO
Historian laitos / Humanistinen tiedekunta

LIUKKONEN, PETRUS:  ”Yhden kortin varassa”. Antti Kukkosen suhteet ja suhtautuminen Saksaan vuosina 1940 - 1944.

Pro gradu –tutkielma 135 s.
Yleinen historia
Joulukuu 2002


Pastori Antti Kukkonen valittiin ensimmäisen kerran eduskuntaan vuonna 1919, jonka jälkeen hän toimi yhtäjaksoisesti kansanedustajana ja ministerinä aina vuoteen 1945 saakka. Kukkonen nousi kyseisenä ajanjaksona maalaisliiton eturivin edustajien joukkoon sekä puolueen ulkopolitiikan johtavaksi hahmoksi. Kukkonen oli välirauhan ja jatkosodan aikana uransa huipulla toimiessaan Rytin sekä Rangellin hallitusten opetusministerinä sekä ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä.

Tutkimukseni tarkastelee Antti Kukkosen suhteita ja suhtautumista Saksaan sekä niihin vaikuttaneita tekijöitä välirauhan ja jatkosodan aikana. Näin on mahdollista toisaalta korjata Kukkosesta osittain väärin perustein rakentunutta ja yksipuolista kuvaa saksalaismielisenä poliitikkona sekä samalla myös selvittää hänen toimintansa motiiveja sekä vaikutuksia.

Tutkimukseni osoittaa, että Kukkosen pohjimmiltaan myönteiseen suhtautumiseen Saksaa kohtaan vaikuttivat useat pitkäaikaiset tekijät. Kukkonen vieroksui kansallissosialismia, mutta Neuvostoliiton uhatessa Suomea hän oli valmis vaihtoehdottomassa tilanteessa turvautumaan Saksan apuun. Vuodesta 1940 lähtien Kukkonen toimi opetusministerinä sekä epävirallisesti myös Suomalais-Saksalaisen Seuran jäsenenä Suomen ja Saksan suhteiden paranemiseksi. Kulttuurisuhteiden hoitamisen lisäksi Kukkonen oli salaisessa yhteydessä Saksan Helsingin-lähetystöön, jossa hyödyttiin Kukkosen antamista politiikkaa koskevista tiedoista. Lähetystöstä pyrittiin Kukkosen kautta vaikuttamaan myös maalaisliiton eduskuntaryhmän ulkopolitiikkaan. Kukkonen pyrkikin pitämään maalaisliiton eduskuntaryhmän asenteet Saksalle myönteisenä aina jatkosodan loppuun saakka, koska hän uskoi ainoastaan siten Suomen säilyvän itsenäisenä. Kukkonen hyötyi lähetystöstä saamistaan tiedoista, koska hän ei ministerinäkään kuulunut Rytin tai Rangellin hallitusten ”sisärenkaaseen”, jotka vastasivat tärkeimpien päätösten teosta.
 

Asiasanat: Aseveljeys, Kukkonen, maalaisliitto, Suomalais-Saksalainen Seura.