TURUN YLIOPISTO
Historian laitos
Liski, Ilkka: Amerikan Suomalainen Työväen Yhdistys Imatra I ( 1890 – 1921 )
Pro gradu työ, 92 s.
Yleinen historia.
Toukokuu 1978.
Tutkimuksen aiheena on Brooklynissa, N.Y. v:sta 1890 vaikuttanut Imatra yhdistys ja sen toiminta. Tutkittava
yhdistys luopui v 1921 nimessään esiintyneestä epiteetistä ”työväenyhdistys”. Kun tämä tuli merkitsemään sitä, että yhdistyksen merkitys tämän jälkeen on ollut pelkästään paikallinen, ei tutkimusta ole ulotettu pidemmälle.
Tutkimuksen kohteina ovat olleet Imatran syntyyn vaikuttaneet tekijät, yhdistyksen jäsenistö verrattuna keskivertosiirtolaisiin ( suomalaisiin ), Imatran asema amerikan-suomalaisen ei-sosialistisen työväenliikkeen johdossa, sekä yhdistyksen funktio: voidaanko sitä pitää pelkästään työväenyhdistyksenä, vai onko sillä ollut myös muita tarkoitusperiä?
Asetettuihin kysymyksiin on etsitty vastauksia historian tutkimuksen yleisin metodein, etupäässä suorittamalla vertailua yhdistyksen laajan arkistomateriaalin ja siirtolaisuutta käsittelevän tutkimuskirjallisuuden välillä.
Yhdistyksen syntyyn vaikuttaneet tekijät jäävät osittain tuntemattomiksi, eikä varhaisempien vuosien toiminta juurikaan ollut sellaista, mitä työväenyhdistyksiltä odottaisi. Päinvastoin kuin suomalaiset siirtolaiset yleensä, Imatran jäsenet olivat ammattitaitoisia. Kokonaissiirtolaisuuteen verrattuna jäsenet olivat myös eteläsuomalaisempia ja kaupunkilaisempia kuin siirtolaiset keskimäärin.
Tämän vuosisadan alussa Imatrassa tapahtui radikalisoitumista, mutta ei riittävästi, jotta Brooklynin Imatran ympärille syntyneen Imatra Liiton hajoaminen olisi kyetty estämään. Hajoamisen jo tapaduttua Imatra jatkoi toimintaansa sosialisteja tukevana, mutta sosialistipuolueeseen kuulumattomana yhdistyksenä, kunnes rakennushankkeesta seuranneet taloudelliset vaikeudet vaativat kaiken mielenkiinnon niin, että aatteellinen toiminta tyrehtyi kokonaan.
Imatraa ei voida pitää pelkästään työväenyhdistyksenä, vaan sillä on ollut myös kansallista osakulttuuria säilyttävä ja luova funktio. Sellaisena se ei kuitenkaan ollut ainutlaatuinen, vastaavanlaisia yhdistyksiä tavattiin myös muiden kansallisuuksien piirissä.
Kun verrataan saavutettuja tutkimustuloksia niihin usein varsin ylimalkaisiin mielipiteisiin joita Imatrasta on varhaisemmissa tutkimuksissa tai artikkeleissa esitetty, todetaan nämä mielipiteet useimmiten perusteettomiksi: Joko on kielletty Imatran menneisyys sosialisteja tukevana järjestönä ja samalla korostettu ylettömästi Imatran kansallista pohjaa, tai vaihtoehtoisesti on kuvattu Imatra taantumuksen linnakkeeksi, eikä ole tunnustettu sitä välinearvoa joka sillä suomalaista työväkeä yhteen kooneenna ja järjestöelämään koulineena oli.