TURUN YLIOPISTO
Yleisen historian laitos
LINDHOLM-YEBOAH, MINNA: ltsenäisenä orjuudessa? Afro-amerikkalaisten kokemukset orjuudesta Etelä- ja Pohjois-Carolinassa 1850-luvun lopulta vuoteen 1865 heidän suullisen perimätietonsa mukaan.
Pro gradu -tutkielma, 145 sivua
Yleinen historia
Joulukuu 1999
Tämän tutkimuksen tavoite on kartoittaa Etelä- ja Pohjois-Carolinasta kotoisin olevien afro-amerikkalaisten kokemusta orjuudesta 1850-luvun lopulta vuoteen 1865. Näkökulmana on afro-amerikkalaisten itsenäisyys. Tutkielman päälähde on 1930-luvun loppupuolella tehdyt entisten orjien haastattelut Etelä- ja Pohjois-Carolinassa. Haastatteluiden käyttö ensikäden lähteenä on on ongelmallista ja näin lähdekrititiikin asema korostuu (JOHDANTO).
Yhdysvaltain Etelä oli tutkittavana aikakautena orjayhteiskunta. Orjuus oli Etelän taloudellisen hyvinvoinnin perusta, sen asema oli suojattu orjalaeilla ja sen asemaa puolusteltiin ideologisista näkökohdista. Yhdysvaltain Etelän orjuus perustui rotuun ja tämän seurauksena siihen tuli vahva rasistinen leima (Luku I).
Afro-amerikkalaisten kokemuksissa isäntäväki, kuten he omistajiaan kutsuivat, toimi elintason takaajana. Haastateltavat muodostivat tämän pohjalta käsityksen "hyvästä" ja "huonosta" isännästä. Toisaalta isäntäväki kontrolloidakseen orjiaan käytti väkivaltaa. Haastateltavien kokemuksissa väkivalta oli ennen kaikkea ruoskimista. Julmana kohteluna he pitivät myös afro-amerikkalaisiin kohdistunutta seksuaalista väkivaltaa ja orjakauppaa (Luku II)
Orjuus oli ennen kaikkea työnteettämisjärjestelmä. Haastateltavien kokemuksissa orjanaseman perusta oli rotu. Haastateltavat tekivät töitä joko isossa talossa tai plantaasin pellolla. Taloustyötä tekevien haastateltavien kokemuksen kannalta keskeisessä asemassa oli suhde isäntäväkeen. Peltotyötä tekevien haastateltavien kokemuksissa merkitystä oli ennen kaikkea työn organisoimistavalla; päällysmiehet ja/tai työnjohtajat johtivat peltotyötä. Lisäksi he kiinnittävät huomiota työaikaan ja ruoan riittävyyteen (Luku III).
Afro-amerikkalaiset olivat sitoutuneita perheeseensä. He pyrkivät päättämään siitä itsenäisesti ilman omistajan puuttumista. Perheen perustaminen oli ritualisoitu niin seurustelun kuin häidenkin viettämisen osalta. Afro-amerikkalaisilla oli laaja perhekäsitys. Haastateltavien kokemuksissa tulee kuitenkin esille ennen kajkkea lasten ja vanhempien välinen suhde ja perheen taloudellinen toiminta . Afro-amerikkalaisten itsenäisyyden kannalta perhettä voidaan pitää itsenäisyyden tukipilarina. (Luku IV).
Afro-amerikkalaisten yhteisö oli heidän itsenäisyytensä perusta. Haastateltavien kokemuksissa yhteisöelämä oli ensinnäkin toimintaa; he pitivät hauskaa ja palvoivat Jumalaansa yhteisissä kokoontumisissa. Keskeisessä asemassa oli salaiset kokoontumiset, jotka heijastavat afro-amerikkalaisten pyrkimystä itsenäiseen toimintaan. Haastateltavien uskonnollisen näkemyksen perusta oli afrikkalaisuuteen liittyvä taikausko ja kristinusko, jotka olivat myös heidän elämänfilosofiansa perusta. Erityistä merkitystä afro-amerikkalaisten itsenäisyyden kannalta oli kristinuskon etiikkaan kuuluvalla vapausteemalla. Afro-amerikkalaiset ammensivat uskonnollisuudesta voimaa kestää elämän koettelemukset (Luku V).
Etelä- ja Pohjois-Carolinan haastateltavien kokemukset näyttävät tutkimuskirjallisuuden valossa tarkasteltuna pääosiltaan tyypillisinä. Afro-amerikkalaisten itsenäisyys orjuudessa oli henkistä ja se takasi afro-amerikkalaisten identiteetin säilymisen orjuuden olosuhteissa (YHTEENVETO).