TURUN YLIOPISTO
Historian laitos
LIIMATAINEN, VEIJO: David Lloyd Georgen kansallisuuspoliittinen ajattelu vuosina 1914-1922
Pro gradu -tutkielma, 134 s., 2 liites.
Yleinen historia
Maaliskuu 1994
David Lloyd Georgen (1863-1945) kansallisuuksia koskevista arvoista, asenteista ja toimenpide-ehdotuksista ei ole tehty kattavaa analyysiä. Toisaalta hän oli I maailmansodan aikana ja sen jälkeisinä vuosina pääministerikautensa loppuun asti keskeisessä asemassa, kun eri kansallisuuksien valtiollista asemaa pohdittiin, rajoja määriteltiin ja tehtiin kauaskantoisia päätöksiä. Työn päätavoitteena on ollut tutkia, millaisten periaatteiden ja ihanteiden mukaan Lloyd Georgen mielestä kansallisuuksien valtiollinen asema ja oikeudet tulisi ratkaista ja mitkä seikat käytännössä vaikuttivat hänen ajatteluunsa eli hänen asenteisiinsa ja toimenpide-ehdotuksiinsa. Edelleen on selvitetty hänen omaa kansallista identiteettiään ja patriotismiaan. Työssä on tarkasteltu Lloyd Georgen ajattelua tietyissä kansallisuuskysymyksissä ja sitä kautta vastattu asetettuihin tutkimusongelmiin. Tärkeimpänä lähdeaineistona ovat olleet Lloyd Georgen kaksi laajaa muistelmateosta ja hänen julkaistut puhe- ja artikkelikokoelmansa. Myös aikalais- ja tutkimuskirjallisuutta on käytetty runsaasti.
Lloyd George ilmaisi ihanteekseen kansallisen itsemääräämisoikeuden, mikä tarkoitti, että kansoilla ja väestöryhmillä oli oikeus itse valita valtiollinen yhteytensä. Kansallisuudet tuli sijoittaa omiin valtioihinsa niin pitkälle kuin se inhimillisesti oli mahdollista. Näin toteutettaisiin demokratiaa ja tasa-arvoa ja vahvistettaisiin rauhaa. Ensisijaisesti itsemääräämisoikeuden tukeminen oli sodan aikana kuitenkin tehokasta propagandaa vihollisen heikentämiseksi ja oman puolen vahvistamiseksi. Periaate sai alistua välittömien strategisten tarpeiden käyttöön.
Sodan jälkeen Lloyd George piti kansallisuusperiaatetta rajajärjestelyjen pohjana. Käytännössä kuitenkin historialliset, taloudelliset, poliittiset ja strategiset seikat määräsivät ja ihanne sai useimmiten väistyä. Oma poliittinen etu ja toisaalta Britannian kansallinen etu olivat tällä liberaalilla nationalistilla aina mielessä. Hän oli herkkä kuuntelemaan Britannian yleistä mielipidettä ja ottamaan huomioon poliittiset voimasuhteet ja suhteet toisiin suurvaltoihin, varsinkin Yhdysvaltoihin. Lloyd Georgen oma walesilainen kansallinen identiteetti vaikutti hänen sympatioihinsa vähemmistöjä ja pieniä kansallisuuksia kohtaan, vaikka sympatian tunteet eivät olleetkaan poliittisesti ratkaisevia.
Lloyd George arvosti kansallista itsemääräämisoikeutta ja kansojen "vapaata elämää". Hänen kansallisuuspoliittinen ajattelunsa piti sisällään ihanteita, mutta pohjimmiltaan se oli opportunistista: hän reagoi olosuhteisiin ja niiden muutoksiin. Hän oli joustavien periaatteiden mies, joka pyrki toteuttamaan demokratian, kansojen tasa-arvon ja rauhan yleisiä ihanteita mutta joka otti tarkasti huomioon todellisuuden monet intressit ja välttämättömyydet.