TURUN YLIOPISTO
Historian laitosLEHTOVAARA, MARKKU: Jerusalem ja YK:n ensimmäinen tulikoe. Jerusalemin
Kysymyksen käsittely YK:n yleiskokouksessa vuosina
1947-1950.Pro gradu - tutkielma 128 s., 2 liites.
Yleinen historia
Huhtikuu 2000
Tutkimuksen aiheena oli Jerusalemin kysymyksen käsittely YK:n yleiskokouksessa vuosina 1947-1950. Jerusalemin kysymys muodosti yksittäisesti monitasoisimman ongelman arabien ja juutalaisten välisissä suhteissa Palestiinan alueella vuosina 1947- 1950. Jerusalemin kysymys on asetettiin YK:n yleiskokouksen kontekstiin, koska tärkeimmät Jerusalemia koskevat neuvottelut käytiin yleiskokouksen alaisuudessa ja yleiskokous linjasi itsenäisesti päätöslauselmat Jerusalemin kysymyksessä.
Palestiinan kysymystä on tutkittu paljon, mutta Jerusalemin kysymyksen tutkiminen YK:n yleiskokouksen kontekstissa on lähes tutkimaton aihe. Ainostaan YK:n oma julkaisu The Status of Jerusalem vuodelta 1997, sekä Eugen H. Bovisin teos The Jerusalem Question 1917-1967 vuodelta 1971 ovat erottaneet Jerusalemin kysymyksen omaksi kokonaisuudeksi. Tutkimuksessa käytetyssä laajuudessa yleiskokouksen viralliset pöytäkirjat eivät ennen ole tutkimuskirjallisuudessa esiintyneet. Tutkimus kysyikin, miten Jerusalemin kysymyksen käsittely eteni YK:n yleiskokouksessa? Miten Jerusalemin asema muuttui vuosina 1947-1950? Miten kiistan osapuolet perustelivat näkökantojaan? Onnistuiko YK tavoitteissaan Jerusalemissa?
Tutkimuksen lähdeaineisto koostui lähes kokonaan YK:n yleiskokouksen alkuperäismateriaalista. Primaarilähteinä olivat yleiskokouksen keskustelupöytäkirjat, Jerusalemissa vierailleiden komiteoiden raportit sekä yleiskokouksen päätöspöytäkirjat. Jerusalemin asukkaiden ääni välittyi lisäksi yleiskokouksen vastaanottamista kirjeistä ja sähkeistä sekä runsaasta tutkimuskirjallisuudesta.
Tutkimustuloksen mukaan yleiskokous pyrki ratkaisemaan Jerusalemin kysymyksen irrottamalla kysymyksen omaksi kokonaisuudekseen sekä perehtymällä ongelmaan hyvin. Vuoden 1947 jakopäätöksellä YK erotti Jerusalemin juuriltaan muodostamalla kaupungista kansainvälisen hallinnon alueen. Jerusalemin asemaa perusteltiin kaupungin asemalla kolmen monoteistisen uskonnon pyhänä paikkana sekä pyhien paikkojen suojelun tarpeella. Arabit ja juutalaiset vastustivat jakosuunnitelmaa kiihdyttämällä taisteluja Jerusalemissa. Vuonna 1948 yleiskokouksen päätehtäväksi tulikin rauhan sovittelu. Maailmanrauhaa uhkaavien asioiden vyöryminen yleiskokouksen työlistalle, toimeenpanokoneiston puute sekä osapuolten haluttomuus rauhanomaiseen ratkaisuun loivat perusteet Jerusalemin jaolle vuonna 1948. YK:n viimeinen yritys yhdistää jaettu kaupunki vuonna 1950 kilpistyi arabien ja juutalaisten vastustukseen. Jaettu Jerusalem hiljeni 16:ksi vuodeksi Israelin valloittaessa Jerusalemin vuoden 1967 sodassa. Vuoden 1967 jälkeen Jerusalemin asema on pysynyt pääosin muuttumattomana.
Asiasanat: Jerusalem -- YK -- yleiskokous.