TURUN YLIOPISTO
Historian laitos
LEHTOLA, TOMI: "Sairaus nimeltä bolševismi." The Times ja Venäjän bolševikkivallankumous 1917-1921
Pro gradu tutkielma, 122 s.
Yleinen historia
Huhtikuu 2006
Tämä tutkielma käsittelee brittiläisen konservatiivisen sanomalehden The Timesin suhtautumista vuoden 1917 Venäjän lokakuun vallankumoukseen ja sitä seuranneeseen bolševikkihallintoon. Tutkimus ulottuu ajallisesti vuoden 1921 brittiläis-venäläiseen kauppasopimuksen syntyajankohtaan, eli bolševikkihallinnon tunnustamiseen de facto.
The Times on perinteisesti ollut eräs vaikutusvaltaisimmista lehdistä Iso Britanniassa ja se on usein nähty maan hallituksen äänenkannattajana. Tutkimusaikavälillä se oli lordi Northcliffen omistuksessa, joka pyrki useiden omistamiensa lehtien avulla aktiivisesti vaikuttamaan maansa poliittiseen päätöksentekoon. Tutkimuskohteena ovat The Timesin kannanotot suhteessa bolševikkeihin ja toisaalta suhteessa Ison Britannian hallituksen Venäjän politiikkaan. Tutkimuksen tavoite on etsiä niitä syitä, jotka vaikuttivat lehden asennoitumiseen ja toisaalta seurata lehden suhtautumistavan muutoksia.
Alkuperäislähteenä tutkimuksessa on käytetty pääasiassa The Timesin Venäjää käsitteleviä pääkirjoituksia, mutta myös muita Venäjän kysymystä käsitteleviä artikkeleja on käytetty. Tutkitut lehdet ovat lokakuun 1917 ja maaliskuun 1921 väliseltä ajalta.
The Times oli suhtautumisessaan johdonmukaisen antibolševistinen. Neuvostohallintoa tarkasteltiin traditionaalis- konservatiivisista lähtökohdista ja kantoja perusteltiin usein moraalisin sekä periaatteellisin painotuksin. Ideologisen vastakkainasettelun olemassaolo oli siis selvä, mutta ideologinen bolševisminvastaisuus tuli kuitenkin voimakkaammin esille vasta ensimmäisen maailmansodan loppumisen jälkeen, sillä siihen asti Venäjän kysymys nähtiin yleisen sotatilanteen kautta ja tiedot Venäjältä olivat aluksi hajanaisia. Käsitys bolševismin saksalaisvaikutuksesta oli varsinkin alkuvaiheessa syvään juurtunut. Mitä kauemmin bolševikit pysyivät vallassa, sitä tiukemmaksi ja ideologisista lähtökohdista kumpuavaksi lehden asenne vallankumouksellisia kohtaan muuttui. Myös suhtautuminen koalitiohallitukseen ja erityisesti liberaalipääministeri Lloyd Georgeen muuttui kriittisemmäksi vuoden 1918 lopusta lähtien. Tämä johtui pääasiassa siitä, että The Times tuki aktiivisempaa interventiopolitiikkaa kuin mihin pääministeri oli valmis. Samoin lehti näki neuvottelupolitiikan bolševikkien kanssa vastenmielisenä ja epämoraalisena.
Konservatiiviselle The Timesille bolševikkihallinto edusti luonnotonta järjestelmää, joka ei voinut sen mukaan edustaa oikean Venäjän tahtoa, mistä syystä vallankumous selitettiin mielellään ulkosyntyiseksi. Tämä, sekä pelko brittiläisten omistusten joutumisesta saksalaisten käsiin sai lehden jo varhaisessa vaiheessa valmis tukemaan interventiota Venäjälle. Interventioajattelulle se sai myöhemmässä vaiheessa vahvistusta varsinkin punaisesta terrorista. Lehti elätti pitkään toiveita bolševikkihallinnon kaatumisesta, mistä syystä lehti ei missään vaiheessa täysin hylännyt interventioajatusta. Tämä puolestaan johti paitsi epäonnistuneen interventiopolitiikan tukemiseen, myös suuriin näkemyseroihin pääministerin ja Britannian vasemmiston kanssa bolševikkien de facto tunnustamisen suhteen.
Asiasanat: aatehistoria, bolševismi, interventio, Iso Britannia, konservatismi, kansainvälinen politiikka, kommunismi, lokakuun vallankumous, sisällissodat, sosialismi, Venäjä