|
TURUN YLIOPISTO LEHTOKARI, ANNIINA: Kirjeitä kulttuuriperinnön puolesta – Quatremère de Quincyn kritiikki Ranskan armeijan taideryöstöistä Italiassa 1796 Pro gradu -tutkielma, 98 s. Antoine Chrysostome Quatremère de Quincy (1755–1849) on ranskalainen esteetikko, joka vastusti Napoleonin armeijan toimia Italiassa vuonna 1796. Hän kirjoitti kyseisen vuoden kesällä seitsemän kirjeen sarjan, joka käsitteli Rooman taiteelle, taidekouluille, museoille ja gallerioille sotatoimista ja sotasaaliin ottamisesta aiheutuvan tuhoa. Hänen kirjeensä aiheuttivat Ranskassa debatin, joka jakoi muun muassa taiteilijapiirit kahtia. Tutkin työssäni, millä argumenteilla Quatremère de Quincy puolusti Italian taidetta ja sitä mitä taide yleensäkin edusti 1700-luvun lopun ihmisille. Tutkimus yhdistää aatehistoriaa sekä museologisia metodeita. Lähteinä olevia kirjeitä tulkitaan oman aikansa kontekstissa ja verrataan myös nykypäivän käsityksiin. Tutkielma jakaantuu temaattisesti kolmeen käsittelylukuun. Ensimmäisessä luvussa käsitellään Quatremère de Quincyn ideologisia ja poliittisia perusteluita sotasaaliin vastustamiselle. Quatremère de Quincy perustaa kritiikkinsä suurimmaksi osaksi valistuksesta juontuvien käsitteiden, kuten universaalin moraalin ja veljeyden varaan. Seuraavaksi tarkastellaan Italian ja Rooman merkitystä taiteelle ja tieteelle. Quatremère de Quincy koki koskemattoman Italian olevan ainoa oikea paikka kehittää makua ja antiikin tutkimusta Viimeisessä käsittelyluvussa aiheena on taideteosten arvo sekä kulttuurin suojelu. Quatremère de Quincy käsitteli kirjeissä maiden kilpailun ja talouden negatiivisia vaikutuksia taiteen keräilyyn sekä taideryöstöihin. Hän koki taiteen olevan parhaimmillaan kotimaassaan ja alkuperäisessä ympäristössään. Kulttuuriomaisuus oli hänestä jotain yhteistä, josta tuli huolehtia. Loppupäätelmässä todetaan Quatremère de Quincy toimineen ajassaan poikkeuksellisella tavalla. Kulttuurisen omaisuuden suojelu ja puolustaminen oli 1700-luvun lopun Ranskassa yhä harvinaista vaikkakin yleistymässä. Mielenkiintoista on todeta, että jo tällöin kulttuuriomaisuuden suojelua perusteltiin nykypäivää kaltaisilla argumenteilla. Ensimmäiset kulttuuriomaisuutta suojelevat säädökset on asetettu 1800-luvun lopulla. Nykyinen lainsäädäntö ja kulttuuriperintö-käsite ovat vasta 1900-luvun loppupuolen tuotoksia. Quotremère de Quincy oli osa vallankumouksen aiheuttamaa kulttuurista muutosta, jossa ancién regime vaihtui antiikin Kreikkaa ihailevaan vallankumouksen aikakauteen. Ancién regimen perinnön tuhoaminen ja yhteiskunnan muutos aiheuttivat ihmisissä menetyksen tunnetta. Quatremère de Quincy kirjeet ja niiden aiheuttama debatti olivat suurin yksittäinen mielenilmaus kulttuurin ja etenkin vieraan maan taiteen tuhoamista vastaan tuona aikana. Asiasanat: Quatremère de Quincy, sotasaalis, Ranskan suuri vallankumous, aatehistoria, kulttuuriperintö, antiikki, museologia, Italia, Rooma, taide, valistus, 1700-luku
|